Lukijat

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Hyvää Pääsiäistä!


Kerrankin ehdin ensin! Fasaanit todennäköisesti nuo krookukset syövät tämän viikonlopun aikana, mutta pääsin niitä kerrankin katsomaan avautuneena ja ehjinä! Kävin ruuanlaiton välissä pikaisesti pihalla kuvaamassa.


Eilen kun tulin töistä huomasin naapurin sahaavan n. 5 metrin korkeudesta isoja oksia rajakoivuista. Niin rumasti vielä, että itse puukin oli halennut pitkältä matkalta. Vuosi sitten jo kaatoi varmaan 4-5 koivua. Meidän oli pakko puuttua tuollaiseen tärvelemiseen. Me asutaan mäen päällä ja jos kaikki isot puut kaadetaan, täällä tuulee ihan hirveästi. Naapurin mielestä kun hän maksaa vuokraa tontista, myös ne puut ovat hänen. No, eivät oo, vaan kaupungin ja niiden kaatamiseen pitäisi olla lupa ja todella perusteltu syy. Esimerkiksi ovat vaarana asukkaille tai talolle. No, mitkään puista eivät ole.

Lisäksi naapuri meni leikkomaan mun havukasveja viime syksynä, jotka ovat nyt aika pahannäköisiä. Niistä kun olisi saanut vain vuosikasvaimia leikata. Olivat kuulemma haitanneet hänen nurmikon leikkausta. Paitsi siinä ei edes kasva nurmi, vaan pelkästään sammal. Toisekseen mä putsaan kasvien alustat joka kesä ja ne olivat heidän puolellaan ehkä 10 cm. Hänellä kun ei ollut edes tietoa siitä, missä raja kulkee. Nämä ovat siis uudet, kolmannet asukkaat. Lisäksi tämä rajakasvullisuus on jo 16 vuotta vanhaa ja sovittu alkuperäisten rakentajien kanssa. Tämä heppu myös perusti kompostin meidän puolelle ja kasaa sen viereen rumaa roskakasaa. Kaikki  hänen tontilla olleet kasvit on joko silvottu tai poistettu. Mun puolesta saa laittaa, vaikka asfalttia oman pihansa täyteen, kunhan pysyy siellä omalla puolellaan, eikä mene trimmaan mun kasveja. En tiedä miten tuon Korean pihtan käy kun se on nyt toiselta puolelta kuolettanut 140 cm korkeudelta alaspäin kaikki oksat naapurin puolelta. Äijää vaan nauratti, "Onhan se teidän puolelta vielä hyvä!"

Siis se samainen tyyppi, joka laittoi paattinsa (n. 5-6 metriä pitkän) tuohon rajalle hopeiseen telttaan, joka kohisi ja rahisi tuulessa. Se vei näkymät kolmesta huoneesta. Nyt sen siirsi sen oman talonsa viereen ja sanottiin, että sinne se saa ensi syksynä jäädäkkin. No, hän ei taho. No, ehdotti toista ja paikkaa ja se on kyllä parempi kun on tien laidassa. Tosin en tiedä sitten mitä muut naapurit tykkää? Se heidän autotallin takana olisi paras, mutta kai se sitten heitä itteään häiritsee kun ei se mikään pihan kaunistus ole. On se hankalaa kun 1000m2 tontille pitää saada talo, 2 autoa, peräkärry, moottoripyörä ja paatti mahtumaan!


Tästä naapurista ei oo huolta tai murhetta. Nyt loppuivat mun lintukuvaukset aika pitkälti, sillä olen kuvannut juuri näissä koivuissa olevia lintuja ja oravia. Meidän lintujen ruokintapaikka on siinä parin metrin päässä. Tämä tipu kuvattu sitten keittiön ikkunan läpi.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Ankkalammen asukit


Telkkäpariskuntia oli kaksi. Viihtyivät näemmä erillään lammen vastakkaisissa päissä. Kovin oli tiivis suhde menossa. Kokeilin toista kertaa mun telekonventteria (Kenko) Canonin putken kanssa  ja se kyllä vaatisi sitten jalustaa jonkinlaista, vaan eihän minulla ollut. Pitää muistaa ensi kerralla ottaa.


Sitten tämä sorsapariskunta. Nekin uivat täysin synkronoituna. Korkeintaan 30 cm toisistaan. :)  Lintumaailmassa ei näemmä olla ollenkaan rajoittuneita.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kivinen enkeli


Ahveniston hautausmaalla on aika vanhojakin hautoja, venäjänkielisin tekstein. Tämä kivinen enkeli on mielestäni tosi kaunis ja rauhallinen. Monesti enkeli on lapsen haudalla, mutta muistaakseni tähän oli haudattu ihan aikuisikäinen.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Rosmo





Lähdin Ahvenistolle lauantaina mielessä kylmänkukat. Niitä pitäisi siellä kasvaa ja ensimmäiseen merkittyyn ilmoitustolppaan törmäsin heti 5 min kuluessa. Kukkia, eikä edes nuppuja... ei näkynyt missään. Näin miehen ja pienen lapsen keräämässä sinivuokkoja, siinä hetki juteltiin ja kerroin toiveesta nähdä kylmänkukkia. Hän kertoi paikan. No, en löytänyt sieltäkään, mutta sitten paluumatkalla näin vielä yhden tolpan, joka oli kyllä kaadettu nurin. Toiveikkaana tsiikaamaan kukkia.



Mitä ihmettä! Joku on kaivanut ne ylös ja vienyt pois. Siis rosmo! Tuli tosi paha mieli. :(

Pariskunta


Onneksi meidän ei tarvitse nälän yllättäessä tunkea nokkaa kohti mutikkoa ja perä kohti taivasta. Ahvenistojärvellä oli vielä jäätä suurimmalla osalla veden pintaa, ainoastaan rannat sulana. Mikä on todella yllättävää. Kyseinen rapakko kun ei oo kun lampea vähän isompi ja tietääkseni vielä aika matala.


Kupu oli ravittu ja herra sorsa saapui emäntänsä luo. Siinä vaihdettiin tervehdykset ja rouvalla ei näyttänyt olevan mikään kiire, vaikka isäntä paineli jo eteenpäin.


Ihana ilme. 


Kai sen isännä perään pitää lähteä.

Tämä oli ainoa sorsapariskunta koko järvellä. Varsin kesykin, sillä päästivät n. parin metrin päähän kuvaamaan. Järven toisella puolen tosin kisaili kovin metelöivä telkkäpariskunta. Mitä läiskettä ja porskutusta pidettiin. Ulkoilijat jäivät ihmettelemään niiden touhuja. Kuvaa en saanut, sillä aurinko paistoi päin näköä ja rantaan ei päässyt penkereen jyrkkyyden vuoksi. En tiedä miksi mun kuvausreissu oli niin epäonninen. Käsi ei pysynyt vakaana ja kuvat ovat suurimmaksi osaksi epätarkkoja. Lisäksi valotukset menivät ihan mäkeen. No, ensi kerralla toivon mukaan paremmin.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Meillä on töitä!


Tässä on se kohta. Täällä se mato möyrii.


"Niin, mikä möyrii?"


"Mato!"


"Niin, tota meitähän muuten valokuvataan! Eikä oo edes sitä matoa!"


"Me tässä ihan vaan muuten huvikseen sulle poseerattiin ja esitettiin juttua. Kaveri lähtikin jo kotiin!"

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Virpojia!


Sunnuntaina täytyy varautua virpojiin. Jos ei heitä oven taakse ilmesty, niin olen aika varma, että pääsiäiskarkit eivät sittenkään jää syömättä. Meillä siirrytään pääsiäisenä ns. kesäkattaukseen, että otetaan kukkalautaset esille ja keittiön talviverhokin saa väistyä kukkakuvioihin. Oikein odotan tätä pientä muutosta.


Illalla klo 18.50 maissa sain vielä idean lähteä kuvausreissulle. Meni sohvalla jahkatessa parhain auringonvalo siis huti. Elikkä kuvista tuli mitä tuli. Hieman synkkiä...ja missä lie terävyyskin. 


Yritin etsiä vähän erivärisiä taustoja näille pajunkissoille. En tiedä mikä lie syynä, mutta heräsin jo klo 4 maissa aamuyöstä. Voipa, hieman iltapäivästä väsyttää!

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pehmeää


Joltain tipulta oli jäänyt meidän norjanangervon oksaan villahousut! No, eipä niitä ehkä tarvita enää. Pidetään peukkuja! :)

Lämpenevää!


Sääennuste lupaa lämpenevää keliä. Katselen naapurin ruttojuuria sillä silmällä, että heti kun sää lämpenee niihin ilmestyy ihan tajuttomasti pörriäisiä. Viikonloppu ei ehkä ollut millään mittapuulla ihan sitä mitä olin toivonut. Nukuttua kyllä tuli yllinkyllin, ehkä sekin riittää joskus. Meillä on ollut perheessä kännykkäongelmia. Yksi jo sai uuden, toiselle on tilattu ja kolmas sai vanhan masiinan toimimaan.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Muurahaiskeolla


Kun palasin illalla sinivuokkojahdista, niin kuljin yhden muurahaiskeon kautta. Kahdessa tietämässäni näyttäisi olevan elämää, mutta isoin on ihan aution oloinen. Mistähän muurahaiset tykkäisivät, jos veisi ensi kerralla tuliaisia? Ajattelin sokeripaloja?!?


Kylmyyden vuoksi ei muihin ötököihin kyllä törmännyt.


Kovin näyttää epävakaiselta tuo sää. Taitaa mennä sisäkuvauksiksi, jos niitäkään kun on sen verran hämärää. Ensi viikoksi on lupailtu paranevaa säätä. Yöllä oli satanut ja piha on aivan märkä, muutoin olisin lähtenyt putsaamaan kukkapenkkejä. Jätän homman aina kevääseen. Nyt siellä käsineet kastuisivat heti ja kylmettyisin. Ei kantsi hankkia tavallista nuhaa vielä allergisen seuraksi.