Google+ Followers

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Talvi palaa etelään


Tiistaista lähtien pitäisi jälleen pakkasen pakkua ja luntakin tulla. Jos tämä olisi sitten se vimppa talven voitto ja sen jälkeen oikeasti siirryttäisiin jo kevään puolelle. 

Meillä on laitettu kotia. On ostettu mattoja, päiväpeitettä ja uusia lamppuja. Meidän sisustus on 15-20 vuoden takaa, että päivitys ei oo yhtään liian aikainen. On myös puhuttu remontista, jossa uusittaisiin tapettaja ja maalattaisiin seiniä. Yksi huone on aika autio kun huonekalut ovat lähteneet tyttärien matkaan. Sinne voisi rempan jälkeen laittaa nyt ainakin sohvan.


Kotiruokaa


Yleensä näen himpun verran enempi vaivaa sunnuntain sapuskalle, mutta tänään ei oikein napannut. Siispä jotain helppoa ja nopeaa. Valkosipuliperunat ja jauhelihapihvit ovat juuri sellaista ruokaa. Kaikki valmistuu uunissa ja valmisteluunkaan ei kauan aikaa mene. Salaatti oli eilistä. Porkkanaraastetta vaan teki mieli. Hyvää oli ja tuosta saa lounaankin viikolle vielä.

Hiihtolomaviikolla herkutellaan. Minulle lomassa onkin tosi tärkeää, että saa syödä tosi hyvin. Kouluruualla usein saa mahan täyteen, mutta ei se nyt mitenkään herkullista useinkaan ole. Yleensä syön töissä sitä kouluruokaa siis kahtena, korkeintaan kolmena päivänä viikossa. 4.65 € vaikuttaa edulliselta lounashinnalta, vaan jos tarjolla on veteen keitettyä puuroa tai keittoa. Niin ei se sitä ole. Näkkileivän syöntiä mun maha ei kestä joka päivä, joten sitä en syö juuri koskaan. Joskus minua harmittaa kun kouluruuassa on ihan hyvät ainekset pilattu valmistamalla ruoka huolimattomattomasti tai sitten halutaan ns. samalla vaivalla tehdä "kaikille" sopivaa ruokaa. Esimerkkinä nyt makaroonilaatikkoa. Siinä ei ole munamaitoa, makaroonit ovat ylikypisä ja pintaan ei tehdä paistopintaa. Mautonta, harmaata mössöä. Kuitenkin niin yksinkertainen ruoka tehdä hyvää. Kanamunaton ja maidoton tehtäisiin heille, jotka eivät siedä kyseisiä ruoka-aineita. Toisaalta saadaan säästöä kun nämä ruoka-aineet voidaan jättää pois. 


Pitäisikö olla käpyjä?


Käpytikka käy kotonakin aika usein ruokinnalla, joten kyllä sille muukin ruoka maistuu kun pelkät kävyt. Tämä tapaus on siis tuolta Aulangolta. Meillä ruokaileva on tavattoman arka. Sitä ei kyllä kuvata, hyvä jos saa katsoa. Ei saa sisällä puhua tai liikkua yhtään. Muuten se lentää välittömästi pois. 

Oletko osallistunut tähän Birdlifen  "Tunnista 100 lintulajia juhlavuonna"-kampanjaan? Mä en juurikaan juokse eri lintulajien perässä. Olen joinakin vuonna vaan omaksi huvikseni pitänyt listaa näkemistäni lajeista. On tainnut jäädä 70 lajin tuntumaan. Siksi en osallistu. Tuskin saisin kokoon kumminkaan. 


lauantai 18. helmikuuta 2017

Mikä poju!


En mä tietty ilman kuvauspalkkiota lähde lintuja tähtäämään. Sellaisen puolisen litraa siemensekoitusta oli pakastepussissa mukana. Punatulkut ovat yllättävän arkoja lintuja. Ihan kun näkymätön raja olisi olemassa ja sitä lähemmäs ei tulla. Herkut maassa puunjuurella kyllä himottivat, mutta nähtävästi jo melko malttamattomana odoteltiin, että minä lähtisin pois. 

Tämä poju uskalsi tulla juurikin siihen rajalle. Siitä vielä sai jonkinlaisen kuva. Hennot ovat jalat noin pullealle linnulle. Nyt olin huomaavani jotain nahisteluakin juuri poikien taholta. Nokkapokkaa siis.  Keväiset kelit pistävät hormonit hyrräämään. Tosin tänään oli kuitenkin parisen astetta pakkasen puolella.  2.4. tein viime vuonna ekan lintutornille vierailun ja kuvausreissun. Ei siihen enää kauan aikaa ole. 

Palleroita


Kyllä nämä pyrstötiaiset melkoisia palleroita ovat! Suloisia sellaisia.


 Mies kävi lenkillä ja minä kuvasin lintuja, oikein hyvä työnjako.


Reilun tunnin aikana ehti kuvata monta otosta. Tuuli tuiversi sillä viisiin, että silmät valuivat aivan valtoimenaan. Vielä kotonakin tuntui, ettei näe kunnolla. Siispä tuli otettua järkyttävä määrä hutikuvia. Tarkennus ties missä, linnun pyrstöjä tuli enempi kun pääpuolen kuvia. Aluksi otti julmasti pattiin. Sitten vaan huvitti. Tuo uusi runko ja pitkä putki kun vielä eivät sovi yhteen, niin siinäpä sitä sitten ollaan. Ei nämä linnut odottele!


Ruokintajutut olivat enimmäkseen tyhjillään. Ei oikein hyvää mainosta mun mielestä lintuyhdistykselle. 


Pyrstötiaisetkin tulivat varmaan 5-7 kertaa paikalle, siksi näitä kuvia on nyt kumminkin näinkin paljon, vaikka 70 prossaa oli sekundaa ja roskiin.


Talitintit ja sinitiaiset antoivat oravalle parikin kertaa kyytiä ja uskomatonta, mutta totta niin pyrstötiaiset laittoivat käpytikan häipymään paikalta. Kun ruokaa on vähän sitä ei näemmä jaeta helposti ns. suursyömäreille!


Pyrstötiaisia taisi olla kuusi yhteensä. 


Tässä yksinäinen seikkailija, mutta parvessa ne kulkevat ja pian tulivat loputkin parvesta paikalle. 


perjantai 17. helmikuuta 2017

Penkkarit 2017


Oli tiedossa kiire päivä, joten en ottanut kameraa töihin. Sitten työkaveri laittoi tekstaria, etten kävisi ottamassa muutamaa kuvaa kun hänen poikansa osallistui tämän vuoden penkkareihin. Siispä kännykkä esille ja kuvaamaan.


Tänä vuonna abeja on meidän lukiossa 56.


Varsin rauhallista meno verrattuna entisiin aikoihin! Muistaapa hyvin omatkin vastaavat!


Nyt harrastetaan aika paljon ns. ryhmä- tai paripukeutumista jollain teemalla! Se onkin ihan hauskaa.


Eipä yhtään tiedä, kuka asun sisällä on?


Tämä gorilla alkoi mulle pullistella, mutta siitäpä ei oo kuvaa!


"Peace, not war!"


Itse valmistettuja asuja oli vain muutama. Nykyisin kuteet on niin helppo tilata netistä.


Karkkia ei enää samalla tavalla himoita kun ennen. Ainakaan yläkoululaiset eivät halua kumarrella. Toisaalta ei oo kiva kun heittäjät vetävät täysillä kivikovia karkkeja niskaan. Tarkoitus onkin, että se sattuu.


Pojilla oli oma auto. Mesku on paikallinen ravintola.


Trump ja Tom of Finland näkyivät tyttöjen autossa.