Google+ Followers

lauantai 31. maaliskuuta 2012

Punainen - valokuvatorstai 240. haaste!


Ostin näitä Gala-merkkisiä omenoita ja tytär huomautti omaansa rouskuttaessa, että nämähän on siis tosi kauniita omppuja! Niin ovatkin! Ihana raidoitus päällä! Ensimmäinen osallistuminen valokuvatorstain haasteeseen on tässä. :)

Hattulan himonaama & Luolajan lumooja!


Lisse on tuotu Hattulasta ja Venni Luolajasta. Kasvattajanimet ovat kissoilla ja koirilla hyvinkin hauskoja, joten me ollaan keksitty meidän kisuille sellaiset kanssa, vaikka ovatkin siis ihan semmosia maatiaiskisuja. Laitetaan nyt Lissestä ensin tämän päivän otos!

Lissen synnyinkodissa oli paljon eläimiä. Kilppari, koiria ja kissoja. Elikkä tottunut kaikenlaiseen nelijalkaiseen viipottajaan.
Harmi kun nuo Lissen silmät tässä kuvassa ehkä vähän liikaakin loistaa! Ne ovat kyllä sellaiset keltaiset-vihreät, ehkä jälkimmäistä väriä enemmän. Tämä sohvan selkänoja on mielipaikkoja nukkua ja lepäillä.





Venni järjesti sitten varsinaisen hiirisession! Tässä ensimmäisessä kuvassa purraan leluhiiroselta viikset pois! Sitten vaan muuten söpöillään! Venni on sillai ikupentu, että leikkii kokoajan ja hmm...tykkää lutkuttaa tuota ihopoimua peukalon ja etusormen välissä. Siis vauva!!




perjantai 30. maaliskuuta 2012

Visavuori viime kesänä!




Valkeakosken Sääksmäellä sijaisee Visavuori, Emil Wikströmin (1864-1942) taitelijakoti ja ateljee. Kannattaa poiketa, jos siellä päin liikkuu. Kuvat on otettu mun vanhalla digipokkarilla. Sisällä oli hyvin hämärää, joten kuvaaminen oli varsin mielenkiintoista.

Pihalla on kauniita istutuksia ja talon ulkopuolella kuin myös sisällä on tosi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Käsityön jälki näkyy joka paikassa.



Hyvin vähän on rajoitettu kulkemista, fiilis on se, että tulet jonkun perheen kotiin. Ihania vanhanaikaisia kotitaloushärveleitä löytyy keittiöstä ja vanhoja purkkeja ja purnukoita. Paljon isoja ja pienempiä talon isännän tekemiä patsaita löytyy tai niiden kipsikopioita. Lasten leluja, ihania tekstiilejä ja uniikkeja takkoja. Kari Suomalainen oli Emilin tyttärenpoika ja samassa pihapiirissä on myös hänen Kari-paviljonki.


Tämä on jotekin tosi hellyyttävä, näkyy rusetti hiuksissa, lapsen pyöreät posket ja ilme on jotenkin niin ihana. Lapsista oli tehty useita veistoksia. Emilillä oli 3 tytärtä, joten malleja löytyi ihan omasta takaa.


torstai 29. maaliskuuta 2012

Voihan Narsissi!



Täytyyhän tässä pääsiäistä lähestyessä laittaa ainakin yksi pakollinen narsissikuva! :)

Ruukkunarsissi elikkä pieni keltakukkainen Tete-a-Tete. Tässä versiossa pikaisen laskennan mukaan olisi tulossa 18 kukkavanaa. Kissat kyllä heti kun silmä välttää pahoinpitelevät kukkaparkaa. Kiva niin tassulla heilutella kivoja keltaisia kukkia ja pitkiä lehtiä!



Tytär ilostutti perhettä tällä herkulla eilen. Nyt siitä on lähes enää muisto jäljellä. Kyseessä on jo varmaan monelle tuttu Banoffee-torttu. Se on sen verran tuhtia ja makeaa syötävää, että pahinkin makeannälkä on takuuvarmasti taltutettu. Ohjelinkki alhaalla!

Käytiin tässä tänään marketissa ruokaostoksilla. Ihmiset olivat tosissaan hamstranneet näemmä kananmunia. Ihan muutama rasia jotain ekstrakallista versiota oli tarjolla. No, jos vielä lauantaina löytyisi jostain meidän käyttämiä maalaismunia elikkä 15 munan rasiassa reilu kilo. Semmonen menee meillä n. viikossa ja nythän vielä pitäisi leipoa monenlaista pääsiäisleivonnaistakin! Elikkä pari rasiaa voisi olla aiheellinen hankita.

Ohje löytyy mm. tästä nettiosoitteesta http://blogit.mtv3.fi/elamamakeaksi/2008/04/19/banoffee-torttu/





keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Makroviikko 52: Elintarvike

Tässä on nyt sitten kuvattu pientäkin pienempiä nonparelleja ja muita kakunkoristeita. Ihan meinasi hiki puskea pintaan. Niin mä jännitin kuvata näitä. Kerran olen makeanhimossa mennyt jopa näitä syömään! Tehdään tässä nyt sellainenkin tunnustus. Sen jälkeen olen pitänyt kyllä paremmin huolta, että karkkia ja suklaata löytyy aina kaapeista. :)

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Makroviikko 51: Neliö


Eka kerta, on aina eka kerta...Tässä on bulgarialainen puurasia, jossa on tyyliteltyjä neliönmuotoisiakin leikkauksia. Tässä vähän podetaan, joten valitsin noista jo ennestään räpsityistä otoksista. Ensi kerralla paneudun asiaan enemmän ajatuksen kanssa! :) Enempi taitaa olla lähikuva kun varsinainen makro...




Esmeralda ja Juan

Tässä on sitten meidän uusi kultis. Eihän kaloista tiedä sukupuolta välttämättä, mutta tämä on jotenkin niin eloisa ja söpö fisu, että nimesin heti Esmeraldaksi!

Meillä on aina kaksi kultakalaa akvaariossa ja Juan ehti siis olla parisen viikkoa leskenä. Juan totaalisesti masentui, ruoka ei maistunut, eikä uintikaan paljon huvittanut kun ei ollut ketään, jota ajaa takaa! Tässä kuva Juanista masiksessa...Lissen ansiosta Juanin "vaimo" pysyi hengissä niinkin kauan sairastuttuaan ( 4 kk), sillä useita kertoja Lisse pakotti Big Maman (vaimo) uimaan, vaikka olisi tahtonut siis harrastaa selkäuintia. Lisse läiskytti käpällä vettä, mutta ei siis koskenut itse kalaan. Johan lähti uimaan! Big Mama todennäköisesti nielaisi kiven ahneuksissaan. Ostettiin kerran vähän liian pieni kuparimonninen ja Big Mama luuli sitä siis ruuaksi. Ehti sen vetäistä hetkeksi suuhunsa ja sitten sylkäisi pois. Se oli sen fisun loppu. No, sen jälkeen on ostettu vaan vähän isompia sinttejä, ettei näin toistu.


Nyt kaikki on hyvin. Tosin akvaario on syytä lauantaina puhdistaa. Keväinen auringon paiste kasvattaa helposti veteen levää. Akvaario on siis Lisse-kisun omaisuutta ja kalat hänen lemmikkejään. Elikkä Lisse tulee välittömästi paikalla, jos joku katsoo kaloja tai koskee akvaarioon. Lisse ei juurikaa juo muuta kun akvaariovettä ja osa kalojen ruuasta menee Lissen suihin. Lissen aamurituaaleihin kuuluu ns. kalojen hoito elikkä me laitetaan kaloille valot, ruokitaan ja lasketaan sintit! Sitten Lisse juo vettä ja istuu lampun päällä lämmössä semmosen tunninkin.

Fisujen kuvaaminen on haastavaa. Ensinnäkin valoa ei oo kauheasti. Lasi välissä ja kalat liikkuvat varsin vikkelään. Näin selkeitä fisukuvia en oo ottanut koskaan ennen. :)

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Melkein itkettää...

Jokin pyörrytys, päänsärky-, kuume- & oksetustauti iski viime yönä.Soittelin töihin klo 8 maissa kuulumiset ja jotenkin en osannut sulkea työpuhelinta normisti painamalla punaista luuria. Iltapäivällä tajusin vasta, että näppäinlukko siis päällä. Sehän sitten pärisi iloisesti kolme kertaa ja havahdutti minut painajaisunista. Mikä sinänsä ei paha asia. Ibumaxit otettu tuplana ja jo mustikkakeittoa ja paahtoleipää syöty. Katotaan nyt miten emännän käy.

Klo 12.30 ovikello soi ja aika sillai lujasti hakataan ovea. Pelästyin, että toiseksi vanhin tytär jäänyt jostain syystä oven taakse ja mutsi vaan kuorsaa. No, ei se niin mennyt. Lehdenjakaja laittoi vahingossa naapurin postit meidän laatikkoon ja se on semmonen lukittava malli, tytär oli jo pelastuspuuhissa. Enää ei pysty nukkumaan, mutta koska tuntuu siltä kun joku puristelisi aivoja, niin makoilen yhä yöpuvussa sängyssä ja näppäilen tätä tekstiä kahdella sormella kyljellään sängyssä. Eihän tässä mihinkään kiire nyt oo.

Se taisi tänään olla vimppa yo-kirjoituspäivä, paitsi ed. mainitun tyttären osalta urakka loppui jo viime perjantaina. Nyt sitten jännitetään tuloksia. Nyt ei pysty kuvaamaan, mutta kaivetaan joku kuva tuolta koneelta tähän kuitenkin.


Elikkä rennolla asenteella eteenpäin, kuten Venni-kisu tässä lepäilee lampaantaljalla, jonka alla taas nuorimmainen tyttäreni mukavasti huolehtii sopivasta lämpötilasta. Tämä sama asento on myös Lissen suosikkeja, paitsi toteutettuna sohvan selkänojalla. Lisse on muuten hoitanut minua tosi hyvin! Elikkä nukkunut seurana koko päivän. :)





Sitten jotain hyvää kakkua täytyy saada heti kun vointi sallii! Tämä on jo aikoja sitten nautittu, mutta hyvää oli. Ulkomaisia jättimansikoita päällä.







sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Uudet popot ja vanhat korut!

Nämä kengät ostin Sokkarin alennusmyynnistä, heräteostos! Normihinnalla en varmaan olisi ikinä ostanut. 30 € (ovh 69€). Yleensä mä saan nykyisin ostaa jo 37 nron popot, mutta nämä olivat sen verran leveälestiset, että 36 oli passeli. Otan keväällä työkengiksi. Ainut huono puoli on, että näissä on vähän liian matala korko. Pätkänä tahtoo lisäpituutta. Laitetaan nyt sivukuvakin, joka paljastaa tuon vanhanaikaisen korkotyylin ja mielenkiintoisen yksityiskohdan, kärki nimittäin nousee vähän ylöspäin.

Tamariksen kengät eivät oo ehkä kaikkein kestävimmästä päästä, mutta kyllä niillä talsii. Mä oon nyt näin vanhemmiten ihastunut semmosiin slingback-kenkiin, mutta niitä ei useinkaan myynnissä.
Sitten mä olin sen verran laiska, että kuvasin nämä kengät makro-objektiivilla. En jaksanut vaihtaa kun varmaan kuvailen vielä noita lähikuvia iltapäivällä. Kyllä te näistä käsitykseen pääsette, millaiset popot kyseessä.


Sitten mun emalikorut by Pauliina Rundgren. Oranssi on ostettu Jyväskylästä ja alempi Iittalasta. Jos niitä katsoo tarkemmin, niissä on valitettavasti kolhuja. Venni-kisu muistaakseni tiputti ylemmän alas pöydältä ja siitä lähti kohtuullinen palanen irti. No, mä vaan liimasin palan takaisin. Elikkä nämä eivät kestä kovin rajua käsittelyä. Tyttärilleni olen ostanut vihreän ja sinisen version.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Tulppaaneja, tulppaaneja!

Tänä keväänä on tullut ostettua useampikin kimppu tulppaaneja, mutta tämä yksi kimppu minun on ikuistettava myös tähän blogiin. Se oli niin ihmeellisen värinen. Kukan pohja oli lähes suklaanruskea, oranssia, keltaista ja tummaa punaistakin löytyi! Kimppu kesti tavallista kauemmin kauniinakin! Onneksi otin siitä kuvia, voin hehkutella sillä vielä näin jälkeenkin päin! :)

Kuvauksia keittiössä!

Räntää ja vettä sataa taivaalta. Ankea on lauantain keli. Ei siis missään tapauksessa ulos kuvaamaan. Mitäs kivaa meidän keittiöstä löytyy...Mä sujautan nykyisin varmaan liiankin kanssa valkosipulia ja chiliä ruokiin. Laiskana kokkina olen ihastunut noihin yksikyntisiin valkosipuleihin. Ei yleensä kyllä tarvi kuoria kun yhden.  Chiliä on meillä ollut keittiön ikkunalla ihan ruukussakin kasvamassa , 
mutta ei tällä hetkellä! Yksi versio oli niin tulista, että sitä riitti ihan sellainen sentin pätkä siemenineen. Nämä kaupan isot, punaiset ovat tosi mietoja!

Otin varmaan 10 kuvaa tästä asetelmasta ja taisin nyt valita oikeastaan tylsimmän tähän! Tarkennuskin on kai tuossa alustassa. :) Tässä vaan oli tuo punainen sävy paras. En tiedä olenko turhankin niuho, mutta en uskalla ostaa kiinalaista valkosipulia. Siellä kun ollut näitä elintarvikeskandaaleja jonkun verran.



Tuli marketista napattua pari "pussikukkaa", narsisseja ihan alkutekijöissään ja ruukkukrysanteemin.Kylvin jo rairuohonkin, että siitä olisi vähän pitempään iloa. Krysanteemi ei oo varsinaisesti mun mielikukkia, eivätkä mitkään, jotka muistuttaa päivänkakkaraa! Ruukkuversiona nämä vielä menee.

Huomenna on tavoitteena ottaa keittiöstä talviverho pois ja laittaa kukkakappa tilalle. Piha on vielä luminen ja jäinen.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Jääkaappimagneetteja!

Tämän olen ostanut Valamon luostarista jokunen vuosi sitten. Se ei siis alunperin ollut jääkaappimagneetti, vaan ostin sen ikään kun autoon matkaikoniksi! No, jostain syystä en saanut sitä ikinä kiinnitettyä autoon, mutta sitten välähti!! Jääkaappimagneetti!! Isän suku on ortodokseja ja jollain tapaa tunnen tuon uskontokunnan läheiseksi! Tosin oikeasti mä en ole kuulunut 40 vuoteen mihinkään uskonnolliseen porukkaan. Minusta ikonit jotenkin ovat rauhoittavia ja visuaalisesti kauniita.

6 vuotta sitten kävimme koko perheen kanssa Bulgariassa. Mä en tykännyt ruuasta, tyrkyistä kauppiaista ja semmoisesta yleisestä sotkuisuudesta. Tämä on kyllä nätti j-magneetti ja harmittaa se kun ei tullut ostettua useampiakin!

Tunnustus ja haaste!

Hyppysellinen Fantasiaa♥♥ Laittoi mulle tämmösen!



1.Kerro linkin kera blogissasi kuka lahjoitti sinulle tämän tunnustuksen?
2.Kirjoita 7 random faktaa itsestäsi.

3.Lahjoita tämä tunnustus 15:lle blogille/bloggaajalle.

Tämä on niinkö tosi vaikeaa...No, yritetään!

1. Minulla on luonnonkiharat hiukset, siis lähes afro! Paitsi, että mä suoristan joka ikinen aamu kutrit!  No, töissä eräät työkaverit pikkusen silleen ikävään sävyyn heittivät läppää viime viikolla kiharatukkaisista, joten mä nyt tulin päiväksi "ulos kaapista" ja painelin ke luonnontilassa töihin! Vähänkö tuli kommenttia! :)

2. Tykkään sillai kirkkaista väreistä! Punainen, keltainen ja oranssi ovat vahvasti mun elämässä mukana! Näkyyhän se nyt mun blogissakin!

3.  Olen naisten ympäröimä ollut koko ikäni. Itsellä kaksi sisarta ja nyt tyttäriä 4. Akkavalta!

4. Koulussa/koulutuksessa olen ollut yhteensä 17,5 vuotta elämästäni.

5. Horoskooppimerkiltäni olen rapu

6. Olen syntynyt Rovaniemellä ja asunut siellä ensimmäiset 26 vuotta.

7. En ole ikinä ollut virpomassa kun ei se ollut tapana mun lapsuudessa. Epistä! :)

Tähän saa nyt vapaavalintaisesti osallistua 15 ensimmäistä halukasta tuosta mun blogiluettelosta! Elikkä kommentteihin sitten voi laittaa tietoa, että pääsen lukemaan SINUSTA sen 7 faktaa!!



keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Koiraleipää ja mutakakkua!


Siitä on jo jokunen vuosi kun tuli tämmönen voileipägrilli voitettua paikallisessa Anttilan kisassa. Tämä on ollut kyllä meidän perheessä suosittu aparaatti! Usein on tullut tehtyä "koiraleipiä" elikkä ei tässä siis oikeita koiria ole käytetty ravinnoksi! :) Viime viikonloppuna yksi tyttäristäni teki jälkkäriksi mutakakkua ja koristeli sen niin psykedeelisesti, että äippähän heti sitä kuvaamaan. Mutakakku sinällään ei oo kyllä ihan valokuvauksellisimmasta päästä leivonnaisia!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Pullanhimo!

Tämä postaus on minulle itselle muistutuksena siitä, että tällä viikolla tehdään pullaa!! Monessa blogissa oli viime viikonloppuna ollut pullapäivä ja ajatus tuoreesta kotipullasta on "piinanut" minua siitä lähtien!!  Olin ostanut kyllä hiivan jääkaappiin, mutta siitä tehtiin tänään pizzaa. Huomenna ruokakauppapäivä ja uudet pullavärkit hommataan. Taitaa näet olla kananmunat ja punainen maitokin uupelossa. Onneksi olemassa semmonen masiina kun monitoimikone. Sillä vääntää pullataikinankin sukkelaan. Lapsena nyrkitettiin vuoronperää äitee ja tyttäret taikinaa. Tämä bostonkakku on varsin suosittua meillä, samoin erilaiset piirakat, korvapuustit ja voipullat.

Koruja, koruja...

Rakastan koruja. Ei niitä nyt ihan hurjasti ole, mutta jonkin verran. Enimmäkseen rihkamaa, kuten nämä. Ostin Tampereen Stockmannilta viime kesänä. Tähän settiin kuuluu myös kaulakoru, mustassa nauhassa. Olisivatko olleet Iberon valmistamat, en mene takuuseen.

Tässä on sitten viimeisin hankinta viime kuusta. Pahasti myöhässä oleva joululahja itselle. Joulun aikaan oli niin kiirettä ja jotenkin ei ollut edes mielessä mitään sellaista, että mitä mahdollisesti haluais. Päätin, että ostetaan sitten kun iskee innoitus. Niin ja kieltämättä rahavaratkin olivat paremmat jo helmikuussa :). Innostuin ensin Lumihiutale-nimisestä mallista, mutta eikös se jo killunut yhden työkaverin kaulassa! Siinä olisi ollut myös se pointti, että ehkä ei olisi sitä korua huvittanut pitää kesällä. Kun menin koruliikkeeseen, näin jo kaukaa, että mikä on mun koru!! Se oli 15 min kun kaupat oli tehty. Lumikukka on sarjan nimi ja Kaleva Korun mallistoa. Hopeisena valitsin, sillä pronssi reagoi vahvasi mun ihon kanssa ja menee vihreäksi.

Sitten tämä "ikuisuusprojekti". Kaulakoru ja ranneketju Pandoran valmistamana. Tässä on osa kaulakorusta. Koruun voi ostaa monenlaisia heloja mieltymyksen ja kukkaron mukaan. Olisko jotain 8 vuotta tätä korua kerätty. Se on nyt valmis, sillä painaa aika paljon.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

This is not a love song...

Eikä Tillariina oo mikään luontokuvaaja!! Ekan kerran kuitenkin kameraa on ulkoilutettu ja tavoitteena oli löytää jäneksen/rusakon jäljet lumihangesta. Kuvittelin olevan ihan iisinkin jutun, sillä niitä pitkäkorvia risteilee ihan pihassa asti. Lisäksi eilen oli Lisse-kisu päiväkävelyllä törmännyt sellaiseen! No, ei löytynyt ja minä en keksinyt mitään kuvattavaa. Lunta ja kärsineen näköisiä puita. Myrskyt niitä riepotelleet.

Hanki oli kova ja polku tallattu valmiiksi etehen. Liikaa oli vaatetta. Kevyttoppatakkin liikaa. Tässä kohtaa vielä toiveikkaana kuitenkin.
Pienet lehtipuut olivat kuka mihinkin suuntaan kallellaan. Jännästi siinä kumarretaan!! Outoa maan vetovoimaa! Aurinko kilotti niin silmiin, että mun tarkennukset meni vähän niin ja näin. Fasaanikukko kailotti jossain tuolla pusikoissa, mutta ei sekään suostunut mun linssin eteen! Vaikka ollaan sitä koko talvi syötetty maapähkinöillä.
Näitä oli muuten metsässä yllättävän paljon! :) Alimmassa kuvassa tähdätään jo kotipihalla. Siinä piippuköynnös kietoutuu itsensä ympärille. Elikkä saldo oli sangen huono, mutta tulipa nyt räpsittyä jokunen kuva.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Sukkahulluus!

Täytyy nyt ensin tunnustaa, että muinoin seiskaluokkalaisena en oppinut neulomaan sukkien kantapäätä. Äiti teki ne mun sukkiin. Se oli jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeata. Asia jäi jotenkin vaivaamaan ja asetin tavoitteeksi, että ennen viiskymppisiä mä vielä yhdet sukat väännän tulemaan ihan omin pikkuisin kätösin.

Hetki saapui hieman ennen. Viime talvena laitoin mun nuorimman tyttären neuvomaan. Hänellä oppi vielä sen verran tuoreessa muistissa kasiluokkalaisena. No, niinhän siinä kävi, että tein yhteensä 19 paria sukkia ja yhdet ovat vielä vähän kesken. Aika moni sai yllätyssukat ja joululahjaksi laitoin jokaiselle perheenjäsenelle. No, en sentään kissoille! :)

Nämä sukat jäävät ns. varastoon ja kun tulee vastaan oikean kokoisella jalalla varustettu lapsonen vastaan, niin sukat tulee.

Postauksien poisto...hups´!

Eilen mun piti vielä tässä iltasella laittaa tänne yksi postaus, mutta sitten iski väsymys. Joten jo poistin aloittamani jutun. Siinä samassa hötäkässä meni sitten ed. postaus....Hyvä minä!! No, jutun sisältöä en enää muista, mutta kuva on kyllä mielessä. Laitetaan se tähän tarinaan. Ai niin, kyseessähän oli meidän kissa Venni, joka "raateli" ruuanhimossaan äippää oikein kunnolla. Pikkupeto!!

Tänään herkutellaan norjalaisella lohella, brysselinkaalilla ja puikulaperunoilla. Sää on ainakin vielä hieman epämääräisen harmaa. +1 C näyttäisi olevan lämpötila.Ostin mudcakea varten suklaata ja ehkä voisi tehdä myös kääretortun.

Eilen illalla selailin vanhoja kesäkuvia. En tiedä mistä johtuu, että kesä on mielessä ihan jatkuvasti. Tämä hetki keväästä kun talvi on vielä ihan kunnolla lumikasoineen olemassa, mutta lätäkköjä jo löytyy, linnut laulaa ja lämpöasteet voivat jo lämmittää ulkona poskia, niin se on jotenkin aikaa, että kesää jo ajattelee aktiivisesti.

Onhan tässä tiedossa kuitenkin mielestäni paras juhlapyhä joulun jälkeen, elikkä pääsiäinen.  Pajunkissoja, rahkaleivonnaisia, suklaamunia, rairuohoa, tipuja, pääsiäisleipä, loma, mämmiä...

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Makrokokeiluja!

Nämä kokeilut on tehty sitten klo 01.00 yöllä. Joten tuo valaistus oli enempi sähkövalon varassa, mikä ei ollut ehkä paras juttu. Ei väsyttänyt ollenkaan ja kamera poltteli mieltä tuossa olkkarin pöydällä.  Ensimmäinen makro on matkashakin nappula. No, oikea koko on jotain sentin luokkaa.
Seuraavassa kuvassa sitten on kohta eräästä kuivakukka-asetelmasta. Kamera ei oikein tarkentanut huonosti valaistussa käytävässä mihinkään, mutta jotain tässä kuvassa kuitenkin on. Ehkä tuo taustan utuisuus. ;)
Tarpeeksi pienen esineen löytäminen oli hieman haastavaa. Suuntasin lopuksi keittiöön. Oltiin syöty kaikenlaista dipattavia juttuja illalla kun katseltiin elokuvaa. Jokunen chilisuolapähkinä oli vielä kupissa. Miltä se näyttää ihan läheltä? No, tuota ei paljon miltään, mutta laitan se tähän nyt kuitenkin. Olen tyytyväinen, että hankin tämän makro-objektiivin, vaikka en ole sillä vielä päässyt kuvaamaan juuri sitä, mitä eniten haluan kuvata elikkä kukkia pihalla!

maanantai 12. maaliskuuta 2012

"Sinisilmäinen"

Yhdessä seuraamassani blogissa oli kuvattu oma silmä. Päätin kokeilla myös itse, miltä mun silmä kameran näkemyksenä näyttää. En jaksanut alkaa vaihtamaan järkkäriin makroputkea, joten tämä kuva on otettu mun pokkarilla. Kyllä se minusta aika tarkasti tallentaa värit. Silmä näyttää samalta kun peilissä. Paitsi kuka noita ryppyjä siihen siroitteli ja alaslaskeutuneen yläluomen?? Ne on jotain pokkarin omaa keksintöä! Ei minulla semmoisia oikeasti ole. Kovin oli hankalaa kuvaaminen. Jotenkin katsoin aina johonkin suuntaan kieroon!  Kuten tässäkin kuvassa!!

Minulla on aivan äitini silmät väriltään. Silmän muoto on kyllä pyöreämpi. Olen joutunut käyttämään silmälaseja 11-vuotiaasta lähtien, se jotenkin näkyy silmissä. Tihrustan silmillä tavan vuoksi, vaikka nytkin on siis ihan uudet lasit. Mun silmät ovat myös aika herkät. Olen koko päivän tietsikalla töissä ja olen altistunut homeille ja mikrobeille työpaikalla. Sen vuoksi antihistamiinitabut on mun vakiokamaa!!
En oikeastaan meikkaa silmiä muuten kun yläripsiin ripsaria. Luomivärit ja rajaukset ovat enempi juhlatilaisuuksiin. Eikä niitä taas ole juuri koskaan, joten olen aika onneton meikkaaja. Tietysti mun täytyy suuresti ihastella ruskeita silmiä kun itsellä ei oo. Isällä on ruskeat silmät ja pikkusiskoni meni tietty perimään hyvin erikoiset silmät. Ne ovat vihreät, mutta niissä on kyllä häivähdys ruskeaa. Ei tule ihan joka päivä sellaiset vastaan. Toisella pikkusiskollani on samanlaiset silmät kun minulla, vai olisko ehkä vähän harmaammat vielä.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Uusia astioita :)

Käväistiin pikaisesti tässä aamupäivällä Iittalassa astiaostoksilla vähän ns. extempore! Olen kyllä uusi lautasia meinannut ostella, mutta ei oo oikein mun makuun noista kaupoista löytynyt.

Meillä on varmaan kolmea eri sarjaa leipälautasia, pari  kolme jokaista. Vanhimmat yli 20 vuotta sitten ostettuja. Jotain markettien ulkomaisia halpasarjoja, tosi karmeita!!Nyt löytyy koko perheelle uudet leipälautaset Arctican mallistoa. Punaista Illusiaa löytyy isot 26 cm lautaset jo ennestään (myös syvät)  ja nyt nuo 22 cm läpimitaltaan. Ostin yhden varalautasen noihin isoihin. Meillä kun sattuu ja tapahtuu noiden astioiden kanssa.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Kesää ikävä...


Kai se kesä taas tulee joskus. Ihan oli kumpparikelit tänään. Lumisohjo lätisi talvikenkien alla ja kasteli kyllä sukatkin. Tämä  uskomattoman värinen kukka on tarhajuoru tai virginiankolmiokukka. Se on siitä ihana, että se kukkii lähes koko kesän. Eikä ole mitenkään turhan tarkka kasvupaikasta.




Mun pihalla on enimmäkseen sinisiä, pinkkejä ja valkoisia kukkia. Ihminen voi olla silläkin tavalla rajoittunut! :) No, on mulla vähän keltaista tuolla ns. varjopuolella. Pihahommiin oli semmonen parin vuoden kyllästymiskausi yli 10 vuoden ahkeroinnin jälkeen. No, viime kesänä sitten laitoin kukkapenkkejä kuntoon ja istuttelin jo jotain uuttakin. Jännittävää nähdä saanko parempia kuvia ensi kesänä uudella kameralla. Ainakin toivon niin kovasti. Pokkarilla piti olla aika hyvät olosuhteet, että sai hyviä kuvia.