Google+ Followers

tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013, osa 3/3

Syyskuu

Syyskuun suurin ja ihanin asia oli kun tytär hankki koiranpennun. Minusta tuli koiramummo. Se ei  ole ollenkaan hassumpi titteli. Tuo tikkakuva taisi olla sittenki lokakuun tuotantoa, mutta menköön nyt tähän kun sopii niin hyvin värimaailmaan. Töissä syksy oli raskas. Heti ensimmäisestä työviikosta, elokuusta lähtien painettiin ns. tukka putkella. Kuvaussessiot tulivat tarpeeseen stressinpoistajana.

Lokakuu

Ruska oli lyhyt, mutta kaunis aurinkoisten päivien ilo. Kuvasin paljon lintuja pihalla, sillä laitoin ruokintapaikan pystyyn heti lokakuussa. Hämmästelin kun törmäsin metsäreissulla punatulkkuihin. Enpä ole niitä tuon jälkeen nähnyt kun kerran, jolloin niitä oli jotain 10 linnun parvi lennossa.

Marraskuu

Todella lämmin marraskuu ja sateinen. Pari kertaa pääsi kuurakuvia silti alkukuusta kuvaamaan, mutta ne olivat jo päivään mennessä sulaneet pois. Uusia tuttavuuksia löytyi pähkinähakki työpaikan pihasta ja harmaapäätikka kotipihasta. Niistä olin tosi onnellinen, vaikka kuvat eivät mitään hyviä olleetkaan. Joskus bongauskin tuo hyvän mielen. Rantareitillä kuvasin vielä kukkivia kukkia, joka varmasti jää mieleen tästä marraskuusta. Oravatkin löysivät ruokintapaikalle, jota olin kovasti kyllä toivonutkin. Me ei asuta metsän laidassa, joten ne eivät aina uskalla tänne asti tulla keskelle taloja ja pihoja. Ostin laajakulmaobjektiivin talven maisemakuvauksia ajatellen, lisäksi sen sai hyvityskampanjan vuoksi edullisemmin, että nyt tai ei koskaan fiiliksillä sen puolesta.

Joulukuu

Todella raskas pimeyden ja sateiden vuoksi. Lomaa odottelin todella kovasti ja se onkin tehnyt tehtävänsä. Ajatukset pois kiireistä ja töistä. Niin tuli tarpeeseen. Joulu sujui rauhallisesti ja perinteisesti. Nyt odottelen oikeastaan kevättalven pakkaskelejä ja sitä lunta, jota tosin ei ole vielä luvattu ollenkaan, vaan plussakeleissä mennään kunnolla tammikuun puolelle.

Vuosi oli perheelle mullistava. Lähisukulainen menehtyi.Vanhin tytär meni kihloihin. Kaksi tytärtä muutti pois kotoa. Koiranpentu Teuvo, valtasi sydämet. Mies vaihtoi työpaikkaa. Minun ns. kakkospomo lähti joulukuussa toiseen työpaikkaan. Uusi toivottu ja odotettu työkaveri tuli remmiin, jonka myötä vuoden viimeiset kuukaudet helpottuivat todella kun ei tarvinnut enää tehdä kahden töitä. Kuvauskalusto tuli uusittua totaalisesti. Eikä tietysti tässä kaikki, vaan paljon, paljon muuta.

Toivon tulevalta vuodelta tiettyä rauhallisuutta ja tasapainoa. Se lopulta löytyi tänä vuonna loppuvuodesta, mutta nyt pitempi sellainen jakso ei juurikaan minua haittaisi. Täytän kesällä 50 vuotta, se on kai jokin merkkipaalu elämässä. En pidä mistään suurimuotoisesta juhlimisesta. Sellaisia ei tule, mutta jostain matkasta kyllä haaveilen. Tosin olen niin mahdoton kotikissa, että voipa olla, ettei tule minnekkään lähdettyä, vaan painelen perhosten perässä tuolla pusikoissa! Toivon, että tyttäret saavat opiskelupaikat ja keväällä on tiedossa varmaankin myös ylioppilasjuhlat.
Saapa nähdä mitä tapahtuu, sen näkee sitten ensi vuonna!

Hyvää Uutta Vuotta 2014 !


Vuosi 2013, osa 2/3

Toukokuu

Pihalta löytyi paljon kuvattavaa kukkia ja ötököitä. Toukokuussa kävin monta kertaa myös Vanajaveden rantareitillä kuvausretkillä. Siellä näin ensimmäisen kerran silkkiuikuin pesätouhuissa. Viivi auttoi ahkerasti pihahommissa. Toiseksi nuorin tytär täytti 18 vuotta ja pidettiin kotona hänen tyttökaverien kanssa juhlat, minä toimin keittiöhengettärenä.

 Kesäkuu

Perhoset, sudenkorennot ja kukat olivat pääosassa. Loma alkoi juhannuksesta, kuten aina ennenkin. Aulangolla kävin kuvaamassa lintuja, mutta enimmäkseen pysyin tässä ihan kotipiirissä, mitä nyt Ankkalammelle tuli sudenkorentojen perään mentyä.

 Heinäkuu

Odotettu lomakuukausi toi pieniä päiväreissuja lähikuntiin miehen kanssa. Tampereelle lähdettiin perheen kanssa, tyttäret shoppasivat ja minä napsin kaupunkikuvia. Torronsuollakin tuli käytyä kuvaamassa kihokkeja ja paistettu nuotiolla makkaraa. Leppoisaa oli kesänvietto. Pari ikävää episodia oli paikallisella Tervaniemen uimarannalla väestön kanssa. Minua yritettiin henkiparantaa ja sitten ärsyyntynyt äippä purki inhoaan kanadanhanhista minun päälleni. Kuvasin ensimmäisen kerran pääskysiä ja sain jopa syöttämiskuvan, joka vaatii pientä akrobatiaa yhden puun kanssa. Ötökkäkuvaukset loppuivat hetkeksi, sillä kukkaniityt niitettiin yllättäen parhaimpaan aikaan. Uusi paikkoja täytyi etsiä ja niitä kyllä löytyikin.

Elokuu

Makroilin tosi paljon. Unikot kukkivat todella kauniisti. Kävin paikallisen puutarhayhdistyksen retkellä. Huomasin, että uusia vaatteitakin täytyy hankkia, sillä työt alkaisivat pian. Kesä tuntui lämpimältä ja pitkältä. Elokuun lopun viileät illat toivat jo syksyn mieleen.


maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuosi 2013, osa 1/3

Tammikuu

Tammikuussa vierailtiin miehen kanssa Hesassa parikin kertaa. Talvipuutarha toi piristysruiskeen ja myöhemmin Gardenia.


Lunta ja pakkasta riitti tammikuussa, saapa nähdä miten nyt käy.

Helmikuu

Lintuja  tuli kuvattua paljon. Viiru oli monta kertaa seurana kuvausreissuilla. Helmikuussa ostin myös itselleni uuden kännykän, Lumia 920. Kukapa olisi silloin arvannut, että kännykkäfirma veti jo viimeisiään. Kännykkä toimii erinomaisesti ja tykkään siitä yhä kovasti. Kuvien perusteella oli sekä aurinkoisia, että varsin harmaita talvipäiviä.

 Maaliskuu

Maaliskuussa kuvasin paljon eläimiä. Ihan maaliskuun lopussa ostin uuden järkkärin 6D ja sille pari objektiivia (makro ja vakiozoom). Nämä kuvat ovat kuitenkin kuvattu vielä vanhalla 550D:llä. Elikkä maaliskuu oli varsin materialistinen ja siltä osin ikimuistoinen.

 Huhtikuu

Nämä ovatkin sitten jo uudella kameralla kuvattuja. Alku oli lievästi ilmaistuna kivikkoista. Manailin moneen otteeseen, sillä uuteen kameraan ja objektiiveihin oli tottuminen, erityisesti makroilun sai aloittaa alusta. Niin eri tuntuma oli 100mm:llä kun ed. 60mm:n lasilla. Ekan kerran näin/kuvasin koskikaran ja "löysin" myös lähistöltä kosken, jossa kävinkin pari kertaa.


Kevät eteni loppukuuta kohden todella nopsaan. Ensimmäiset perhoset jo lentelivät ja kaikista hienointa oli kuvata ekan kerran sammakoita! Niiden tapaamista odotan kovasti ensi keväänä!

Nämä kuvat ovat melko varmasti jo ennestään julkaistuja. Koostin ne vain kollaaseiksi.



Hauhon vanha raitti

Ensinnäkin minulla taisi olla vähän liiankin laajakulmainen lasi kameran nokalla. Siis tuolla Hauhon vanhalla raitilla, että kuvaaminen meni vähän poskelleen. 24-105mm olisi ollut varmaankin parempi. Lisäksi talot olivat selvästi enimmäkseen ihan asuinkäytössä, tuntui hieman tungettelevalta alkaa kuvaamaan immeisten koteja. Muutama kuva nyt kuitenkin.


Monen talon piharakennus oli tällainen hirsirakennus. Paljon pieniä yksityiskohtia oli rakennuksissa. Tässä ihanasti jäkälöitynyt aita. Taloissa oli useimmissa nimi & numero isolla kyltillä.


Väreinä oli enimmäkseen punaista ja keltaista siellä missä me liikuttiin, mutta myös ruskeita ja vihreitä taloja näkyi. Kesällä varmaan viehättävä alue.


Useitakin teitä on alueella, minä risteilin vain kahdella, koska tuuli oli niin kova, että meinasi siihen ihan jäätyä. Vähän harmittaa kun ei ollut sitä jalustaa mukana. Kuvat voisivat olla terävämpiäkin, mutta käsivaralla tämä laiskuri taas kuvasi.

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Hauhon kirkolla


Ei lähdetty aikoinaan tapaninpäivän ajelulle, mutta tänään tehtiin autoajelu Hauhon kirkolle elikkä Pyhän Johanneksen kirkolle. Se on rakennettu todennäköisesti 1500-luvun alussa, mutta siinä on uudempiakin osia. Ei sentään satanut, mutta pilvinen pimeä päivä kyllä oli. Kun yritin saada itse kohteen jotenkin näkymään, niin taivas kyllä yleensä paloi kuvissa puhki. Lisäksi tällaisella vanhalla alueella, missä mikään ei oo vaaterissa niin laajakulmalla kuvaaminen on kerrassaan huvittavaa. Se linssi kun vielä vääristää kaikkea omalla kivalla tavallaan.


Hauhon vanhalla raitilla ja kirkon kulmilla on kyllä panostettu opasteisiin. Ne ovat kunnossa ja hyvin näkyvillä.


Nykyisen harmaakivikirkon edeltäjä oli puinen ja todennäköisesti jo 1200-luvulta.


Kirkkoa ympäröivässä kivimuurissa on ovi. Olisko siellä jokin kellari sitten.


Kauniit iso ikkunat, seinäpinta on todella elävän näköinen. 


Kellotapuli on varsin korkea.


Martti Skytten muistomerkki Hauhon kirkkopihalla. Hän toimi Turun piispana vuosina 1528-1550. Hänet lasketaan Suomen keskiajan viimeiseksi katoliseksi piispaksi. Käväisipä hän syntymäpitäjässään piispanakin v.1536 pitämässä piispantarkastuksen.


Tämä kuva on vaan pelleilykuva. Piti mennä ihan tapulin juurelle ottamaan pyörrytyskuva! :)

lauantai 28. joulukuuta 2013

Nautintoa


Siis joululoma. Täydellinen rento fiilis...syömistä, lepäilyä, syömistä ja lepäilyä. Ulkoilua ja valokuvaamista tässä on ainoastaan kaivattu. Kumpakaan ei ole ollut tarjolla. Aina kun olen ajatellut mennä ulos, olen saanut todeta, että vettä vihmoo, enemmän tai vähemmän. No, kaikkea ei voi saada.

Tänään käväisin pikaisesti ruokakaupassa. Täydennettiin myös tyttären jääkaappia. Värjäsin ja leikkaisin myös häneltä hiukset. Mies käväisi töissä tämän päivän ja tässä nyt viikonloppua vietetään. Olin melko varma, että joulunpyhinä podetaan jotain tautia, mutta onneksi niin ei käynyt. Sen verran potevaa työkaveria ja asiakkaita oli koko joulukuun, että pienoinen ihme se oli, että mikään niistä pöpöistä ei tarttunut. Kaikki rasvaisten mässäily näkyy kyllä silleen, että keskellä nenänvartta posottaa megaluokan finni, joka on varsin kipeä. Varsinkin sen jälkeen kun yritin sitä liian varhain puristella. No, koska näemmä olen meidän perheen ainoa vielä murrosikäinen, niin kellään ei ollut tarjota mitään finnivoidetta. Siispä mä tässä nökötän hammastahnaa nenäpäässä. Se on sellainen ikiaikainen kotikonsti.

Jouluna saatuihin dekkareihin en oo vielä koskenut. Jos sitten huomenna alkaisi niiden parista etsimään jännitystä ja nautintoa. Uuden vuoden keli ei taida olla nykyistä yhtään parempi. Miten sateella voi ampua ilotulitusraketteja? Varmaankin huonosti. :)

torstai 26. joulukuuta 2013

Uusi takki


Siinä se mun ed. postauksessa vouhkaama uusi toppatakki nyt sitten on. Yritin ottaa jopa sivukuvaa, että näette sen tyköistuvan mallin, mutta se oli kyllä varsin hankalaa. Takki on paremman näköinen kun kädet ovat alhaalla, eikä nouse tuollai koko verme kohti harteita...

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulukollaasi ja tarinointia


Tästä taitaa tulla perinne pian, siis joulukollaasista. Tosin pitäisi varmaan pyrkiä kuvaamaan eri koristeita välillä! No, mä vaan tykkään näistä tonttutytöistä kovin. Kuusi on tänä vuonna ehkä vielä hieman isompi kun koskaan ennen. Leveyttä ja korkeutta löytyy. Piti sitä kyllä vähän saksia joka suunnasta, että saatiin se olkkariin mahtumaan. Joulutähden (kukka) etsintä oli haasteellista kun halusin monilatvaisen, mutta ei kovin korkeaa, että telkkariakin pystyy sitten katsomaan. Tämän löysin, mutta siihen oli liimattu kimalletta, nyt siihen alkaa jo tottumaan. 

Hyvin ja rauhallisesti on joulu sujunut, toivottavasti myös lukijoiden ja satunnaisten vierailijoiden kodeissa. Teuvo-chihu tosin jouduttiin kotiuttaan eilen jo iltapäivästä vuorokauden vierailun jälkeen. Sillä meidän supermamo kisumme Venni pakoili jo työpäivän edestä keittiön kaapistojen takana. Siellä se oli jo ed. päivän ollut. Yöllä sentään uskalsi tulla vessareissulle ja syömään, mutta siis aamulla takaisin kun Teuvo päästettiin yökortteeristaan työhuoneesta vapaaksi. Pois uskalsi tulla vasta joskus klo 19.30 maissa, vaikka koira oli jo yli 3 tuntia ollut pois taloudesta. Nyt Venni nautiskeleekin eilisen edestä. Makaa kuusen alla ja nuuskuttelee metsän tuoksua, välillä täytyy tietysti koristeita rosmota ja keikuttaa kuusta.


Tämä on kentakilainen kahvikakku. Löysin ohjeen netistä jo useampi vuosi sitten. Kakku on tosi iso ja siihen tulee tuollainen kuorrutus. Oikeasti kuorrutus täytyisi nätisti sivellä tasaiseksi kerrokseksi kakun pinnalle ja koristella vielä mantelirouheella, vaan minusta se on jotenkin kivempi näin. Tämä on meidän tyttärien herkkuva. Tuo kuorrutus maistuu ihan Omar-karkeille. Valmistettu kermasta, voista, paahdetusta sokerista ja tomusokerista. Kakkuun me tykätään laittaa Wiener-nougat crushia, vaikka ohjeessa on mantelirouhetta.

Olen pari talvea pitänyt mun täälläkin blogissa vilahtanutta punaista lumihiutalekuviollista toppatakkia. Se on ihan hyvä vapaa-ajantakki ja kuvausreissuihin passeli, näytän siinä ihan paksulta punatulkulta. No, maanantaina kampaajareissulla käväisin paikallisessa Aleksi13-myymälässä ja huomasin alennusrekissä mustan toppatakin...Niin, ihana!! Tyköistuva, huppu, muhkea elikkä lämmin ja erikoisuutena sellaiset magneettiset ylänapit. Mexxin tuotantoa. Hirveän kallis (tai miten sen ottaa 149 €), mutta siitä oli nyt alennus -30%! Päätin sen hankkia itselleni joululahjaksi. Hävetti siinä mun ed. takissa liikkua ihmisten ilmoilla, joten laitoin takin välittömästi päälle ja vanhan kassiin. Täytyy tunnustaa, että menin myöhemmin kyytiä odotellessani pariin liikkeeseen vaan peilailemaan itteäni ja uutta takkia. :) Ulkona satoi aika lailla, että se vähän harmitti. Olen nyt vieläkin siitä takista niin täpinöissäni...siksi kai tämänkin jutun kirjoitin. Lapsellista iloa kai tämä on kun jaksan jo kolmatta päivää hehkutella. 

Kuvausreissulle tahtoisi, vaan eipä tuonne sateeseen tee mieli ja sisäkuvatkin ovat siinä ja siinä kun on niin hämärää. Pidetään peukkuja, parempaan säähän!!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Jouluaaton aaton mietteitä


Tillariina-tonttu alkaa olla aika valmis joulun viettoon! Siivoukset on tehty, leivonnaiset leivottu, lahjat ja ruuat ostettu. Kuusi nyt on vielä koristelematta, mutta sekin tapahtuu tässä tänä iltana. Kolmen tunnin päästä huitasen vielä kampaajalle ja samalla reissulla haetaan tytär Teuvo-koiran kanssa joulun vietoon. Miten mä oikein maltan odottaa huomista aamua...riisipuuroa, piirrettyjä telkusta, joulutorttujen paistoa jne.

Kyllä joulu kuitenkin on sen kaiken "tohinan" arvoinen. Minä en oikein sitä nykyistä trendiä ymmärrä, että ostetaan ihan kaikki valmiina ja ns. lakaistaan liat maton alle. Eikö oikeasti siis mitään ehdi itse tehdä? Mistä se kaikki kiire tulee? Tosin, eipä se minulle tippaakaan kuulu, miten kukin joulua viettää tai ei vietä.  Siis mä en oo mikään siivousintoinen, mutta jouluna mä olen kyllä motivoitunut muutakin tekemään kun imurin kanssa valssaamaan. Tosin en mä kyllä kaappeja siivoa ja kiillottele joka koriste-esinettä.  Kyllä se puhtaan kodin tuoksu on yksi joulun tuoksuista minusta kumminkin. Siinäkin tietty kohtuus. Hyvällä mielellä touhuillaan. Sitä paitsi taisi eilinen 6 tunnin aherrus viedä ihan vaan muutaman kalorin mennessään. Nyt voi hyvin mielin vetää marmelaadeja ja konvehteja naamariin. :)

 On jotenkin tosi ihana hakea esille nuo joulukoristeet, niistä tulee jotenkin niin sellainen lämpöinen olo. Mies on vielä tänään töissä. Kissat kuorsaavat kukin missäkin. Aamulla juostiin taloa ympäri, pyörähtäen aina välillä kuusen alta. Nähtävästi heilläkin kivaa. Akvaarioon vaihdoin illalla vedet ja putsasin. Lissestä akvaariovesi on todella hyvää. Pariin otteeseen jo silloin sitä maisteli. Asettelin jo kynttilöitä sinne tänne, illalla laitan ne jo palamaan.

Hyvää joulumieltä!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Päivä ahkerana




Taisin löytää vielä yhden ennen julkaisemattoman Alajärvellä otetun kuvan. Sitten ne ovat varmasti loppu! :) Otettu siis viime viikonloppuna. Ei ihan näytä joulukuun puolelta väliltä. Tänään olin todella ahkerana. Ensin aamulla kauppaan ostamaan viikonlopun ja joulun ruokia. Valittiin menomatkalla joulukuusi, jonka mies haki kauppareissun jälkeen peräkärryllä. Se on niin iso, että joudutaan varmaan sitä vähän trimmaamaan puutarhasaksilla. Sitten ruuanlaittoa, piparitaikinan tekoa, siivousta ja joululahjojen pakkaamista. Sain päähäni, että kissatkin käyvät joulusuihkussa! Mies pesi ne vauvashamppoolla ja ovat nyt pörreitä ja ihanan tuoksuisia! :)

Siivous jatkuu kyllä huomenna, mutta hyvään alkuun pääsin. Piparitkin paistetaan huomenna. Tein puolta pienemmän annoksen kun ennen. Saapa nähdä miten riittävät. Lakanat vaihdetaan ja kuusi tuodaan sisälle huomenissa. Hyvältä näyttää! Pieni öinen lumisade voisi valkaista maan, mutta sitä ei taida tulla.


perjantai 20. joulukuuta 2013

Joululoma!


Joululoma alkaa!

Ystävä rakas kuule tätä,
tekemättä jotain jätä.
Näytä kiireelle kieli
ja ota rento mieli.
Muista tähdet ja taika
unohda sitten aika.

Piparin tuoksu, kiire ja juoksu.
Ainainen hoppu, nyt se on loppu!
Seisahdu hetkeksi, lopeta touhu,
luoksesi saapuu oikea joulu!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Laiturin huurteiset...


...lehdet. Ne näyttivät luonnossa tosi jännän näköisiltä, mutta kuvattuna laimeita suorastaan. No, ovat vaan sellaisia kuvituskuvia, että se siitä. Huomenna on vielä totisesti kunnon työpäivä, vaan perjantaina jo vähän lälläritouhua. Tänään ostin ensimmäiset joululahjat ja löysin sellaisia mitä hainkin. Aika surkeaa keliä ennustellaan joulunpyhiksi ja siitä eteenpäinkin. Voi olla, että joutuu sisäkuvauksiin kokonaan. Sitä kuvataan, mitä pystyy. Nämä taisivatkin olla vimpat viikonlopun räpsyt. Kuvausnälkä on kova.



Jotain vihreää


Vähissä on vihreä metsässä. Puolukanlehdet ovat ikivihreitä. 


Enpä ole ennen kuvannut näitä maan matalia tai ainakin harvoin.




tiistai 17. joulukuuta 2013

Kohti joulua


Huomenna tarjotaan töissä jouluruokaa. Perinteisesti siitä ei ole tarvinnut maksaa, vaan ns. talo tarjoaa. Lumet sulivat ja vesikelissä mennään. Autot näyttävät suorastaan järkyttäviltä. Vähiin käyvät päivät ennen joulua. Loma ainakin tulee tarpeeseen ja en minä ole herkuillekkaan tähän ikään mennessä koskaan ei sanonut! Nyt on joulukukat hankittu. Leipomiset vielä vähän vaiheessa. Lahjoja hankitaan perjantaina ja varmaan vielä maanantainakin, koska minulla on silloin kampaaja ja pörrään tuolla keskustassa. Lauantaina ostetaan kuusi. En ole koskaan ottanut joulunaikaa näin rauhallisesti. Joulustressistä ei ole tietoakaan. :)

maanantai 16. joulukuuta 2013

Viikon väsyttävin päivä!


Olen koko talven potenut maanantain väsymystä. Viikonloppuna tulee nukuttua ns. univelkaa pois. Viime sunnuntainakin heräsin 10½ tunnin yöunien jäljiltä. Maanantaina kuvittelisi siis olevan varsin virkeä ja voimissaan. Ei oo. Kun töistä pääsen, teen ruuan, syön ja sitten raahaudun sohvalle. Ihmettelen siinä muutaman minuutin ja päätän ottaa pienet virkistävät päikkärit, sillä luomet eivät vain suostu pysymään auki. Yleensä siinä kuorsatessa menee parisen tuntia ja en välitä, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Niin sikeitä vedän. Mieskin on jo todennut, että se on melkeinpä jo sääntö, että emäntä on poikittain sohvalla ja unostelee hänen tullessa kotiin, siis maanantaisin.

 No, loppuviikko yleensä sitten meneekin ihan ok. Ei aamuheräämiset klo 6 aiheuta ongelmaa, keskiviikkoisin jaksaa työpäivän jälkeen lähteä vielä tunnin ruokakauppareissuunkin jne. Tosin maanantaina mä joudun ottamaan aina takuuvarmasti allergialääkkeen ja se kyllä väsyttää todella hirveästi, otan siitä syystä yleensä vain puolikkaan. Lääke on pakollinen tai muutoin nenä tippasee ja silmiä kutittaa ihan järkysti. Ääni häipyy monta kertaa päivän aikana ja olen siksi myös kurkkupastillien orja. Niitä on aina oltava. Ainoastaan kesäisin loma-aikaan pystyn laulamaan, silloin tulee tarpeeksi pitkä tauko työpaikan ilmaan. Viikonloppuna ja iltaisin on töissä säästösyistä ilmastointi kiinni ja kun se aamulla pölähtää päälle, se nostattaa kaikki liat ilmaan. Säästösyistä myös siivous on viety minimiin. Lattiat vain vedetään sellaisella lastalla, johon tarttuu ns. isompi roska. Porukkaa rakennuksessa pomppii kengät jalassa sisään ja ulos sellaiset 600 henkilöä, että likaa kyllä tulee. Pöytäpintoja ei pyyhitä koskaan. Minulla on itsellä huoneessa mikroliina, jolla sutaisen n. kerron viikossa pinnat. Lääkettä varmaan joutuu ottamaan vielä pari kertaa, että viikonloppuun päästään, mutta jostain syystä tämä maanantai on niin krooh....

Helppo uuniruoka


Italialainen makaronilaatikko

400 g makaroneja
500-600 g jauhelihaa
3 luumutomaattia tai 10-12 kirsikkatomaattia puolitettuna
1½ putkellista Pirkka tomaattipyreetä tai vastaava määrä muuta merkkiä...
1 sipuli
2 isoa valkosipulinkynttä
1 lihaliemikuutio tai 2 rkl vasikanfondia
2 dl vettä
1 pss mozzarellajuustoraastetta tms.
1 prk kuohukermaa, eikä mitään ruokakermaa sitten
mausteita (pizzamaustetta, cayennenpippuria, paprikajauhetta, valkopippuria)
 
Makaronit keitetään 10 min. Tehdään kastike paistetusta jauhelihasta, tomaattipyreestä, sipuleista ja mausteista. Lisätään vesi. Tomaatit siivutetaan ohuiksi. Vuoka voidellaan öljyllä. Pohjalle kastiketta, makaroneja, tomaattisiivuja sinne tänne harvakseltaan ja juustoraastetta. Toinen kerros samoin. Päällimmäiseksi makaroneja ja juustoraastetta. Valutetaan kerma tasaisesti pinnalle. Paistetaan uunissa +200 C n. 35 min tai kunnes pinta on kauniin värinen.

 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Jouluperinteitä


Nämä jouluiset kipposet ovat jo marraskuussa pikkujouluissa annettu tyttärien lemmikeille raksu- tai vesikipoiksi. Ajattelin tehdä lyhyen postauksen meidän jouluperinteistä. Tiedä, vaikka oikeasti jouluna en sellaista ehtisi kirjoittaa.

Meillä jouluaattona syödään aina riisipuuroa ja sekametelisoppaa, joululimppua ja leikkeleitä. Heti aamusta myös paistetaan joulutorttuja. Meillä ei paisteta kinkkua, vaan laitan paria päivää ennen aattoa n. 1,5 kg possunulkofilettä suolaan. Se menee uuniin heti torttujen jälkeen. Hieman  jouluaattona saa aikuisiakin lapsettaa, niin katsellaan telkkarista jonkin verran piirrettyjä. Joulurauhan julistus katsotaan myös tv:stä. Omassa lapsuudenperheessä oli tapana, että sen jälkeen ei saanut enää soitella tai mennä naapureihin häiritsemään. Miehen suku ei noudata tätä perinnettä ja vähän mua häiritsee se puhelimella rimpauttelu, mutta ei se nyt joulua pilaa. Pakasteesta haetaan joululeivonnaisia sulamaan ja siinä yleensä myös valmistetaan jälkiruokaa. Kuusi on yleensä koristeltu jo päivää tai paria ennen, joulusiivouspäivänä.  Nyt se on varmaankin sunnuntai.

Ruokailu on siinä klo 15 maissa. Klo 18 on sauna ja sen jälkeen syödään vasta jälkkäriä. Klo 21 avataan lahjat. Niitä ihastellaan ja mussutetaan joulukarkkeja. Nykyisin lahjoja on tosi vähän. Tyttäret toivovat enempi rahana lahjomiset. Joulupäivänä ruokailu noudattaa samaa järjestystä, paitsi minulle silloin ruoka maistuu aina paljon paremmin. Olisko se jännitys kuitenkin olemassa. Menu on muuten vuodesta toiseen aika sama, paitsi jotain pientä yritän keksiä vaihteluksi. Jälkiruoka vaihtelee melkein joka vuosi. Joskus se on kuitattu ihan vaan erikoisjätskillä ja sorbetilla.

Menu:

Sienisalaattia
Punajuurisalaattia
Italiansalaattia
Vihersalaattia
Rosollia
Sillejä
Kylmäsavulohta
Siianmätiä ja/ tai kirjolohenmätiä 
Hillosipuleita
Maksapateeta
Juustoja
Lihahyytelöä, leikkeleitä

Porkkanalaatikkoa
Lanttulaatikkoa
 Kermaista punajuuri-aurajuustopaistosta
Possunulkofilettä sinappi-korppujauhokuorrutus
Kermakastiketta
Herneitä
Hunajaisia uunissa haudutettuja pikkusipuleita
Kotitekoista sinappia

Yllätysjälkiruoka

Varmaankin hyvin perinteinen ateria, paitsi meiltä puuttuu se kinkku. Sianlihaa nyt kumminkin. Pakko käydä j-kaapilla, tuli tuon listan kirjoittamisesta nälkä. Yksi tyttäristä on kasvissyöjä, joten hänelle tarvitsee kehitellä jotain, meinaan ehdottaa kikherne-fetapihvejä.


Rannalla


Nämä kuvat on kaikki otettu makroputkella kun laiska kuvaaja ei viitsi kokoajan vaihdella putkea!


Katkenneet kaislat ovat hauskan näköisiä, raidallisia.


Rannalla on myös kiviä, isompia ja pienempiä. Tämä piilotteli heinätupon takana.


Kivannäköistä röpelöistä jäätä oli muodostunut aivan maan ja veden rajakohtaan.


Silmät hakevat väriä automaattisesti. Kaikki vähänkään yleissävystä poikeava herättää huomiota. Näin jopa jotain kirkkaan punaista, joka osoittautui rikkinäiseksi ilmapalloksi! :)


Melkein kiljuin ilosta kun löysin näitä kuolleiden kukkien huurtuneita osia.