Kuusimetsässä


Lupaan nyt itselleni, että en ikinä, koskaan mene uudelleen tuossa maankaatopaikan vieressä olevaan kuusikkoon. Kaksi kertaa olen sinne eksynyt kauniin valon johdattelemana. Sama tulos molemmilla kerroilla. Siellä on joskus kauan sitten karsittu pientä puuta ja jätetty maatumaan maahan. Siis ihan hirveä risukko. Nyt on puunsälettä reidessä, nilkassa, niskassa ja leuassa.  Eikä siellä ole edes mitään kuvattavaa. On se kumma kun pitää joka paikkaan itteään tunkea. No, tämän kuvan otin siellä!


Kommentit

Äityli-Mummo sanoi…
aattele positiivisest, nyt sie oo viisaamp, tiijät et siel o risuja, eikä mittää kuvattavvaa :D Oot kuitekii ketuleivälehe saannu kuvanneeks, ei iha hukkareissu :)
Tillariina K. sanoi…
Juu, ensin ne tikut nahkan sisällä kutisi ihan hirveästi. Sitten tuli rakkula, jonka mä tietty raavin kanssa pois, eikä ne tikut suostu vaan lähtemään pois...:) Oppi ja ikä kaikki!