Google+ Followers

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Harmaa kivi, eiku vesimyyrä


Ahveniston moottoriradan välittömässä läheisyydessä on pienehkö lammikko. Se on täynnä roskaa, mm. autonrengas kellui noin päällimmäisenä. Kaksi vesimyyrää siellä kuitenkin asusti. En voi ottaa löydöstä pointseja, sillä mies nämä huomasi. Melkoinen risukko esti ekasta vesimyyrästä kuvan ottamisen, mutta pari kuvaa nappasin tästä toisesta. Onpa sellainenkin eläin nyt kuitenkin nähty. Myös supikoiran näimme lönkyttelevän harjun rinnettä alas, mutta kuvaustilanne meni huti juuri tiheän risukon vuoksi.

Västäräkki viihdytti


On se kiva kun on lintuja! Olin Ahveniston reissun jäljiltä hieman allapäin, joten suunnistin sammakkolammelle. Sammakonkutu oli muuttunut pieniksi nuijapäiksi, niitä oli ihan hirveästi, lammikko ihan kihisi mustanaan. No, keikuin puusillalla katsellen virtaavaa vettä ojassa ja kiviä kun huomasin tämän västäräkin. Jotenkin tunsin sitä kohtaa tosi lämpimiä fiiliksiä. Ihan kun se olisi sanattomasti halunnut sanoa, että " Älä välitä!" 

Huominen vielä ja sitten on edessä ehkä epävakaiset säät, vappu ja siis neljän päivän vapaat! :)

maanantai 28. huhtikuuta 2014

"Kahlaajia"


 Taisivat pomppivat kalat houkutella variksen rantaan kahlaamaan. Minä taas ajoin tahtomattani tämän sorsan päivätorkuilta pitkospuilta järveen. Sen tyttökaveri jo odottelikin ruovikossa, joten ehkä se ei oo mulle vihainen. Nuo sorsan peffakiharat ovat kyllä söpöt!


Elämää Vanajavedellä


Ei putoa kun pitää kiinni.


Perhe onkireissulla.



Ei ottanut paatti kyytiin.


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Talitintti


Olisko jotain öttiäisiä syönyt pensaasta vai mitä, mutta tarkkaan kolusi oksa kerrallaan.


Jotenkin miellän talitintit talvilinnuiksi. Ne ovat niin ahkeria käyttämään tuota pihatarjoilua pakkasilla, varmaan siksi. Sen jälkeen ne katoavat metsään.


Eikös oo suloinen kurkistus?



Niin keltaista


Kaupunginpuistossa oli istutettu narsisseja. Aika pörriäiselle suunniteltu kukkamalli.


Lisää keltaista. Näitä kasvaa pihanurmellakin.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Kukkahämis


Menin pihalle kuvaamaan kukkia kun yritin taivuttaa narsissia parempaa asentoon. IIK!! Tällainen tipahti melkein kädelle! Jännä kun se on ihan valkoinen. Eikös se joudu aika helposti jonkin hieman isomman pedon suihin tuolla värityksellä? No, en mä alkais ryttyilemään tuolle tapaukselle, jos olisin joku kärpänen tms. Aika hirmuisen näköinen! 


Onhan tässä jo leppäkerttua parikin kertaa tälle keväälle kuvattu ja perhosia, mutta jotenkin tämän hämiksen myötä tuntui, että nyt se ötökkäkausi on todella avattu.


Olisiko tämä vimppa kuitenkin tarkin...en tiedä. Laitoin useamman version kun en osannut päättää! :)

Herukkaperhonen


Hyvin yhteistyökykyinen perhonen lennähti luokseni tänään tuolla Vanajaveden rantaheinikossa.


Hänestäkin lämpö ja muutoinkin leppeä sää tuntui tosi hyvältä.


Pitkospuut olivat monestakin kohtaa upoksissa ja veden vallassa. Sammakonkutua oli jonkin verran, vaan ei yhtään näkynyt sammakoita.  Perhosia kyllä, mutta niiden perässä lumpsiminen ei innostanut. Nokkosperhosia ja sitruunaperhosia olisi ollut tarjolla.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Katse puihin ja vähän maahankin


Nyt ravistellaan pääsiäisen kuvakansioiden jämiä. Katse siis puiden oksille ensin. Harakka on kaunis. Miten puhtaalta se näyttääkin! Söpö kun mikä.


Kyyhkynen


Sepelkyyhkynen, joka huhuilee kun pöllö ja tuota meillä niitä on tuossa aika lähellä kotipihaa ja joskus se ääni alkaa ihan ärsyttämään! Huutelen takaisin, että HU-HUU ittelles! :)


Sinitiainen pajussa lauleskelemassa.


Vaan tietysti oravakin näkyi samaisella reissulla! Varsin utelias sellainen ja näemmä poju!


Me pidettiin vähän tuijotuskisaa ja mä tietty hävisin!


Pieni punarintahan se siinä. Laulumestari oikein!


Lopuksi katse maantasolle ja siellähän oli fasaani. Värikkyyden huippu!



Kuusimetsässä


Lupaan nyt itselleni, että en ikinä, koskaan mene uudelleen tuossa maankaatopaikan vieressä olevaan kuusikkoon. Kaksi kertaa olen sinne eksynyt kauniin valon johdattelemana. Sama tulos molemmilla kerroilla. Siellä on joskus kauan sitten karsittu pientä puuta ja jätetty maatumaan maahan. Siis ihan hirveä risukko. Nyt on puunsälettä reidessä, nilkassa, niskassa ja leuassa.  Eikä siellä ole edes mitään kuvattavaa. On se kumma kun pitää joka paikkaan itteään tunkea. No, tämän kuvan otin siellä!


torstai 24. huhtikuuta 2014

Aamuinen yllätys!


Sorry, kun kuvien taso on surkea. Otin keittiön ja kodinhoitohuoneen ikkunan läpi kuvat aamulla klo 7 maissa. Pakkasta oli -6 C ja nurmi kuurassa. Ihana pieni rusakkolapsonen mussutti heinää kuitenkin.  Pakko oli yrittää ottaa kuvaa!


Jestas, miten söpö!


Sen äippä söi ruohoa jotain 5 metrin päässä. Sitten kun äiti otti yllättäen hatkat, eikä lapsonen sitä ollenkaan huomannut vaan pomppi edes takaisin pelkästä ilosta. Sitten se tajusi, että äippä jo lähti. Loikki todella nopeaan ja ihan oikeaan suuntaan!

Huonosti nukuttuja öitä ja kuvauskaipuuta...

Kevättaskuruoho

Tiistaina kävin illalla vähän veryttelemässä paikkoja ja olihan minulla varan vuoksi kamera mukana, tietty! No, ainoa mitä löytyi, oli tämä kukka ja kas´kummaa samana iltana kahdessakin eri blogissa oli samaista yrttiä kuvattu. Tämä kasvoi nurtsilla kävelytien varrella. Ekan kerran noteerasin, sillä se on vain jotain ehkä 15 cm korkea kasvi.

Olen nukkunut muutamana yönä tosi huonosti. Klo 4 jälkeen aamuyöstä olen johonkin ääneen herännyt...kuorsausta, kissojen leikkiminen tms. aiheuttanut varhaisen virkistymisen, joka iltaa kohden kääntyy täydelliseen simahtamiseen. Todella upeat säät päivisin hieman kirvelevät konttorirotan mieltä, olisi niin ihanaa lähtea metsään tai rannalle. No, ei enää kauan. Viikonloppu jo häämöttää ja sitten taas menoksi!


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Paljon peippoja!


Poikapeipon tunnistaa helposti, siinä on tuota väriä monenlaista.


Tyttöpeippo on paljon värittömämpi. 


Tarkkaavaisena siinä, melkein nokka maassa ja minä olin jo menossa autoon kun huomasin tämän pariskunnan ruuan etsinnässä. Välissä ne kuhertelivat ilmassa ja laulaa lurittelivat varsin iloisesti. Jos rastaita on paljon, niin myös näitä.

Pesä


Jos räksän kuvaaminen ei ole oikein onnistunut, niin jotain itselleni perin harvinaista sentään sain kuvattua. Pesivän ja hautovan linnun siis. Tuo puu oli joutunut myrskyn kohteeksi, että latvus on katkennut. Räksän mielestä hyvä pesimispaikka, sillä siinä on ikään kun kattokin. Ei porota aurinko suoraan päähän. Toivottavasti on kuitenkin turvallinen paikka, ettei "katto" romahda vielä pesän päälle.


Tässä saattaa olla ed. puoliso, koska pöyhi maasta risuja ihan lähellä tai sitten vain naapuri.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Räksä leuhkailee...


Siis kuinka monta kertaa lie olen tästä tämän hetken tosi yleisestä linnusta yrittänyt ottaa terävää kuvaa. Aina jotain ongelmaa, liian pimmeetä ja tulee rakeisia kuvia. Väärä putki rungossa tai sitten saan kuviin vain pyrstösulat...:) Tämä kuvasarja on tähän asti paras yritys. Minusta räksät vähän leuhkailee ja turhaa nyt immeistä juoksuttaa perässään. Antautuisivat nyt vaan kuvattavaksi ihan iisisti! En mä anna periksi kuitenkaan.


Häntä ei enää kiinnostanut mun jutut.


"Hoh-hoijaa, amatöörit taas liikenteessä!" Näin kävi sitten lopuksi ja tuosta lähti sitten lentoon. Jos ensi viikonloppuna osuisi ja uppoaisi.

Valkovuokkoja


Eilen illalla kävin vielä makroputkella koluamassa, josko valkovuokkoja näkyisi. Kaupungin puistometsässä ei vielä ollut ainoatakaan, joten olin aika epävarma, löytyisikö niitä tuosta lähimetsästä. Siellähän niitä oli ihan metsä valkoisena! Hmm...minua epäuskoista! Mahtavaa säätä on luvattu vielä moneksi päiväksi. Pitäisikö raahata töihin kamera, jos tulisi kotimatkalla kuvattua vielä jotain...Tässä on, kuin jossain kuvauskuumeessa! :)



maanantai 21. huhtikuuta 2014

Mies, vene... ja kännykkä!


Suomalaiset ovat niin kännykkäkansaa! Niin olen itse myös. Heti kun tulee vähänkin sellainen taukopaikka, niin johan kännykän kaivaa esille. 

P.S. Norjan Tuula kirjoitti ed. postauksessa, että kommentointi on mennyt tänne minun blogiini vaikeaksi. Onko muilla ollut ongelmia?

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Puhdasta iloa!


Se miltä kuvausreissut ovat eilen ja tänään tuntuneet, on kyllä puhdasta iloa. Saisipa sitä pulloon talvea ja syksyä varten. Tunnen olevani kun eri ihminen. On tätä kyllä odotettu. Monta kituviikkoa sai kulkea tuolla luonnossa ja ihmetellä lähinnä kuolleita lehtiä.  Tänään näin ensimmäisen kerran punakylkirastaan. Harmi, kun se vain vilahti ohi kuusikkoon. Tosi nätti lintu.

Perhosia näkyy yllättävän paljon. Ei ehkä useita lajeja, mutta sitruunaperhosia, neitoperhosia ja yhden tosi repaleisen herukkaperhosenkin näin.



Pienet sammakot...


Tämä sammakko sai perheeltä nimen "Timo Soini", sorry vaan! Kyllä siinä minustakin on jotain samaa! Kutua oli lammikossa jo aika paljon, mutta vielä mahtuu.


Ensin sammakkolammikolla oli varsin hiljaista, mutta sitten muutama koiras alkoi kurnuttamaan todella upeasti. Ääni tuntui omassakin vartalossa kuminana varsin mukavasti ja mun maha alkoi samalla kurisemaan aika samalla tavalla, eikä ollut edes nälkä. Sen jälkeen päitä nousi vedestä todella paljon. Sanoisin, että sata yksilöä! Sitten alkoikin melkoiset orgiat! Meni siinä näin vanhempi täti-ihminen ihan hämminkiin. :)


Rakkauttako? No, ainakin treffit olivat varsin lyhyet, mutta sitäkin kiihkeämmät


Siinä niitä nuppeja nousee vedestä. Kaikki suuntasivat katseensa näihin kurnuttajiin!


Tämä tapaus oli varsin ujo ja heti kun suuntasin objektiivin hänen suuntaansa, piiloon!


Aika mötikkä. Näitä tuli sen verran jo ikävä, että pitäiskö illalla käydä vielä toinen reissu? Katsotaan nyt! Minusta sammakot ovat tosi söpöjä!