Pääjärven luontopolku


Syysloman huipentuma oli tämä reissu Lopelle maanantaina, Pääjärven luontopolulle. No, se taitaa osaksi kuulua myös Hämeenlinnan kaupungin puolelle, mutta olkoon. Aivan mahtava sää suosi meitä. + 4 C lämmintä ja aurinko paistoi. Olimme kuitenkin iltapäivällä klo 13-16  maissa liikenteessä, että aika matalta se jo valaisi ympäristöä. 


Parasta tässä luontopolussa on se, että maasto on hyvin vaihtelevaa. Lisäksi vesistöä näkyy suurimman osan matkasta. Minulle se on tärkeää.


Näkyvyys näin syksyn lopussa on hyvä kun lehdet ovat melkein kaikki jo tippuneet.


Pitkän matkaa kuljetaan kapeaa polkua harjun päällä. Välillä aika jyrkkäkin alamäki molemmin puolin.


Hieno koivumetsä näkyi yhdessä kohtaa. Valitettavasti en saanut siitä parempaa kuvaa, koska aurinko meni juuri pilveen ja se oli osittain notkelmassa aika pimeässä.


Tänne luontopolulle pitää suunnata ensi kesänä uudestaan, heti alkukesästä!


Jee, puusilta! Oli kiva siltä katsella maisemia. Järvi oli rannasta jo jäätynyt osittain, sellainen hyhmäinen.


Keltaista heinikkoa rannassa. Täysin tyven. Ihana tunnelma.


Piti mun kuvata maisemia sillaltakin. Tässä kohtaa on pitkä niemi ja siinä kasvoi tosi isoja puita. Niitä ihmeteltiin, sillä eihän siinä kivikossa paljon ollut edes maata alustaksi niille ja olivat molemmin puolin säiden armoilla.


Jotenkin tuo silta mua kiehtoi ja taisin siinä ravata muutaman kerran edes takaisin, lapsetti silleen.


Tässä me palataan jo kyseistä niemeä takaisin.


Muodokas koivu metsässä.


Kaatunut kelo ja auringon säteet.


Pienen ojan ylitykseen lankkua.


Mahtavat puitteet vaikkapa yöpymiseen Pääjärven laavulla. Puut eivät lopu, kirveskin omasta takaa!


Ruska, jos sellaisesta voi etelässä edes puhua, on aika ohi nyt. 
  

Sain kännykällä paremman kuvan tästä laavusta. Sinne ehkä mahtuisi kuusi ihmistä tiiviisti nukkumaan. Varustelu oli hyvä. Oli ensiapupakkaus, sammutusämpäri. Tulitikkuja minigrippussissa, valmiiksi hakattuja halkoja, tuikkuja, onki, kirja, hyttyskarkoitetta, vieraskirja, kattila jne. Kyllä me tuonne joku kerta mennään. Täytyy olla kyllä plussakelit, minä oon vilukissa. Pitää ostaa myös paremmat alustat. Ei kestä vanhat luut kovalla nukkua.


Tällaiset maisemat ovat laavulta. Näissä puissa lenteli kaksi harmaapäätikkaa. Harmi kun oli väärä putki kamerassa. Lähtiessä ilmestyi myös käpytikka.


Yleensä me aina paistetaan makkaraa, mutta nyt otettiin evääksi vain teetä ja munkkeja. Oltiin juuri kotoa lähtiessä syöty chili con carneet, että kupu oli aika täysi.


Tämän ämpärin takia me palattiin toista kautta vielä laavulle kun se on minusta vaan jotenkin söpö!
En ole tuollaista sammutusämpäriä ennen nähnyt. Sitten vielä tuo teksti! :)

Kommentit

Kirlah sanoi…
Hieno retki. Kyllä nuo koivut vain ovat niin uljaita. Ja tosiaan, teillä ei juuri lehtiä enää puissa näy.
Gert Jan Hermus sanoi…
A great post with beautiful pictures Tillariina! Don't you just love autumn ;-)

Greetings from the Netherlands,
Gert Jan
www.gertjanhermus.nl
seita sanoi…
Hieno retkipäivä kuulaassa syyssäässä.
JPK sanoi…
Hieno retki, tosiaan. Ja hyvä, että raahasit kameraa mukana! Näissä kuvissa kaikissa tuo lämmin auringonvalo on oikein se juttu!
Kirsti sanoi…
Ihan upea retkipäivä. Upeat on maisemat ♥
marliska sanoi…
Syysraikkaat retkikuvat. Upea tuo koivikkokuva.
Irma sanoi…
Kanista syksyistä luontoa oi mikä ilo oli näitä katsella:)
Pierre BOYER sanoi…
Lovely and poetic walk.
I particularly love the number 5....
Best regards from France,

Pierre
orvokki sanoi…
Ihana retki ja hyvät kuvat sait taltioitua.