Google+ Followers

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Jäisen kylmää


Minne ihmeeseen järveltä on kadonnut lumi? Aivan puhdas jää näkyi, jossa liikkumisen jälkiä! Aika isoja railoja näkyi jo siellä täällä. En menisi mistään hinnasta enää jäälle. Pari uhkarohkeaa pilkkijää näin kyllä.


Yhdessä ojassa, jäät olivat murtuneet ja varsin isoksi lohkareiksi kerääntyneet.


Pihabongaus v. 2016



                               
Eilinen oli laskennassa aika katastrofi, mutta onneksi tänään tuuli tyyntyi ja pääsi touhuun.

Keltasirkkuja 5
Pikkuvarpusia 4
Sinitiaisia 5
Fasaaneja 4
Talitinttejä 5
Kuusitiaisia 3
Harakoita 3
Närhi 1
Viherpeippoja 2

Iltäpäivällä ruuan päälle pihalle ilmestyi yksinäinen tikli. Harmi kun ei ollut jo aamulla liikenteessä ja jokin minulle täysin tuntematon pieni lintu. Mies sen huomasi ja huuteli katsomaan keittiön ikkunasta. Pitää selata lintusivuja, jos sen vielä tunnistaisin.


lauantai 30. tammikuuta 2016

Pihakurre


Luultavasti tämä sama kurre on ihan kohtuudella verottanut lintujen ruokintapaikan pähkinöitä. Ei haittaa, toisi vaikka muutaman kaverinkin. Mä lupaa pitää pähkinöissä!


Pihabongaus taitaa jäädä huomiseen, sillä meillä on ihan järkyttävä tuuli. 6 m/s, mutta olen varma, että puuskissa huomattavasti enempi. Katsokaa nyt, kurren turkkikin meinaa kääntyä nurinpäin!


Hän ei nyt oikein innostunut mun kanssa keskusteluista, vaikka yritin kyllä heittää oravaläppää parhaani mukaan. Tässä mä oon nyt toista tuntia aikaillut, että lähtisikö kuvausreissulle vai ei. Ei oikein inspiroi.

P.S.  Kuten bloggarit ovat huomanneetkin. Lukijoiden määrä vaihtee jopa päivän aikana moneen kertaan! Väheni kolmella ed. iltana. Yhtään ei ollut tullut lisää, sitten kasvoi takaisin entisiin lukemiin kumminkin. Mielenkiintoista. Yksi lukija kävi vain muutaman tunnin visiitin! 

perjantai 29. tammikuuta 2016

Katse taaksepäin


Siis mitä mä oon tänään tehnyt? En mitään kummempia!Työpäivän jälkeen käytiin tyttären kanssa ruokakaupassa. Tein ruuan ja söin. Nyt röhnötän sohvalla ja haukottelen. Kello ei ole vielä kahdeksaa ja jo tunnin ajan olen ajatellut lähinnä nukkumista. Ihanaa kun on edessä viikonloppu. Odotan pääsyä ulos valokuvaamaan, sitä kun saa nukkua pitkään ja syödä hyvin. Siinäpä mun nautinnot. Pyykkikoneen latasin ja nyt se onneksi taitaa jo pyörittää ohjelman loppupuolta. Krooh...siinä onkin aika nukuttava tasainen ääni!

Hyvää viikonloppua!

torstai 28. tammikuuta 2016

Flunssainen puukiipijäkö?


Enpä ole tätä ennen kuvannut puukiipijän räkää! :)

Flunssaa on kyllä liikkeellä. Viime viikon sairastin jonkinlaisen kevyen version. Kurkkuun sattui, nuhaa ja väsymystä. Perjantaina taisi olla vähän kuumettakin. Se meni kuitenkin ohi. En ollut saikulla. Yleensä parikin tällaista podetaan, kunnes iskee se iso tauti. Sitä sitten odotellessa.

Lumet ovat sulaneet melkein kokonaan. Tosi ikävän näköistä on nyt. Loskaa ja lammikoita. Mitään ajatusta viikonlopun kuvausjutuista ei ole. Ehtii tässä miettiä.


Hömppää


Ajattelin pitää listaa vuoden aikana näkemistäni lintulajeista. Tämän vuoden saldo on 23. Viime vuonna pääsin lukuun 68. Hömötiainen on tavallinen tiainen, mutta niitä ei näy meillä. Tuolla toisella puolella kaupunkia lintujen ruokintapaikalla näkyi. En koe olevani kuitenkaan lintubongari. Mun luonne on vaan sellainen, että tykkään tehdä listoja ja laskea erilaisia asioita.

Viikonloppu lähenee ja pihabongaus. Siihen osallistun kyllä, olin bongari tai ei! :)




keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Talvimaisemia Hirsimäessä


Kerron jotain asuinalueestani. Kävelytie leikkipuistoon. Asuinalueella on tosi hyvin kävelyteitä. Ympärillä on luonnotilaista metsää. Kuten nimikin sanoo ollaan enemmän tai vähemmän mäen päällä.


Pihat ovat yleensä siistissä kunnossa ja monet ovat nähneet vaivaa istutuksien kanssa. Liikennettä on lähinnä aamulla ja sitten klo 16-15 maissa. Tyypillinen ns. nukkumalähiö. Alueen asukkaat ovat keski-ikäistyneet. Nykyisin näkee harvemmin enää lapsiperheitä. Tosin eläköityvät alkuperäiset ns. rakentajat myyvät nyt talojaan ja siirtyvät kerrostaloihin. Pikkuhiljaa väki taas nuorentuu. 


Löytyy puutaloja ja tiilitaloja. Omakoti- ja rivitaloja. Tontit eivät ole kovin suuria. Ensimmäiset talot lienee rakennettu 90-luvun alussa. Palvelut ovat heikot, paikallisliikenteen bussi pyörii ns. pääväylää puolen tunnin välein kouluaikana, kesällä kerran tunnissa. Viimeinen liikkuu klo 22 maissa. Keskustaan on sellaiset 6 km. Pieni päiväkoti rakennettiin kyllä jonkin matkan päähän, mutta meidän lapset eivät sinne ehtineet. Ollaan asuttu ensin rivarissa, sitten evakkovuosi naapurikunnassa rakentamisen ajan ja sitten taas omakotitalossa. Yhteensä 24 vuotta Hirsimäessä. Asfaltti saatiin kotikadulle toissa kesänä. Jos on paikallislehden yleisöosastoa uskominen. Hirsimäessä asuu "rikkaita". En oo vielä niihin törmännyt. Ei näy mersuja tai bemareita pihoissa. Ei oo uima-altaita, ei isoja veneitä tai asuntoautoja. Kai se maine johtuu siitä, että ei ole kunnan vuokra-asuntoja. Käyhän meillä muuten kirjastoauto. Kun lapset olivat pieni, siellä käytiin usein. Lähin kauppa, Siwa on n. 3 km:n päässä.


Kesällä täällä on minusta silmää miellyttävää erityisesti, sillä ihmiset laittavat paljon kesäkukkia. Pihoilla viihdytään. Grillauksen tuoksulta ei voi oikeastaan välttyä. Nälkäisenä ei kannata liikkua maisemissa. Täällä saa mielestäni asua rauhassa. Viime syksynä tosin jokin murtoporukka kävi muutamassa talossa. Sen jälkeen oviin ilmestyi vartiointijärjestelmän merkkejä. Meidän pihassa ei ole koskaan ollut ilkivallan merkkejä. No, rivarissa asui aikoinaan yksi epävakaa tapaus, joka kaatoi kukkaistutuksia, näki näkyjä elikkä aiheutti häiriötä ja sai myöhemmin lähtöpassit kun jätti vastikkeet maksamatta jne. Nuorisosta ei ole ollut harmia. Niillä on tapana suunnata viikonloppuisin keskustaan. 


Hirsimäkeläiset tykkäävät reippailla. Pyörällä liikumisessa meille vaaditaan jo vähän kuntoa, tasaista ylämäkeä on hengästyttävää polkea. No, kaupunkiin mennessä ei tarvi kun jarrutella! Joskus olen leikilläni sanonut, että asutaankin Koiramäessä. Useissa taloissa on koiria, monissa useampia. Rotujen kirjo on moninainen kun ulkoiluttamisaikaan liikkuu kävelyteillä.


Tässä kahden rivarin takapihaa...kuten näkyy tontit eivät ole kovin isoja! Jostain syystä meillä on aina vähän viileämpää kun muualla Hämeenlinnassa. Se on yleensä aika varmaa, että lumikin lähtee vimppana. Syytä en tiedä.


Meillä ei ollut aikonaan kovin tuuria rakennusmiesten kanssa. Muutamaan kertaan piti vaihtaa. Kun valmista ei oikein tahtonut tulla, mutta tunteja osattiin kyllä laskuttaa. Näitä rivitaloja kun rakennettiin, pisti silmään huolellinen työnlaatu. Ne olivat melkein valmiita, joten ajattelin olevan saumaa tulla rakentajien meille tekemään viimeistelyt. Niinhän siinä kävi, että seuraavaan urakkaan oli hetki, että ehtivät!


Alueen nimi ei ole turhaan Hirsimäki. Isoja puita on talojen välissä. Muutama on myrskyssä kaatunut ja tietty talojen päälle. Pelottavasti ne latvukset huojuvat tuolla varsin korkealla. 



tiistai 26. tammikuuta 2016

Ilves vai kissa?


Kaksi harakkaa raakkui varsin innoissaan puussa. Ihmettelin, että mitä ne oikein touhusivat? Sitten pari oksaa alempaa löytyi syy! Ensin katsoin, apua siellä on ilves! Turkki on täplikäs ja raidallinen.


Miten ihana kissa! Tuollaisen olen aina halunnut. Paksu häntä, punertava turkki, valkoista naamassa!


Turkissa oli vatsapuolella täpliä!  Kisulle kävi vaan niin, ettei se uskaltanut hypätä puusta. Siinä se kierteli ja kaarteli miettien miten tulla alas. Puu oli talon pihassa, joten eiköhän se jossain kohtaa alas pääse. Harakoilla oli kyllä hauskaa! Kissojen kiusaaminen taitaa olla niiden hobby!



maanantai 25. tammikuuta 2016

Hämärän rajamailla


Nämä kuvat on otettu kahdesta eri paikasta. Aulangon paikallisen lintuyhdistyksen ruokintapaikalta, että Hattelmalanjärven ruokintapaikalta, joka toimii innokkaiden lähinnä lintukuvaajien pyörittämänä.


Näin siis varmaan lauantaina yhtä paljon töyhtötiaisia kun elämäni aikana yhteensä.


Ne ovat tottuneet ihmisiin jossain määrin. Tämä yksi tapaus oli varsin utelias ja pääsin sen kanssa tosi hyvään yhteistyöhön. Yllättäen paikalle tuli kaksi närheä, jotka rääkyivät kun kaulaa katkaistaessa. Kaikki pikkulinnut painelivat puiden latvoihin ja pitivät sellaista mekkalaa, että mä säikähdin tosissani, että mikä peto sieltä metsästä on tulossa.


Eipä sieltä mitään tullut. 10 min oli varsin hiljaista ja sitten linnut tulivat takaisin.




sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Ensi viikolla tähän aikaan...


Tietää miten kävi pihabongauksessa! Ei näytä hyvältä sääennuste ensi viikonlopuksi. Nollakelejä ja vesisadetta. Se ei tietty ole mikään kilpailu, mutta ikävä sitä on tunnin ajan ehkä tuijotella linnuista tyhjää pihaa. Toivotaan, että ennuste vielä vähän paremmaksi muuttuisi! Tämä lintujen ruokintajuttu oli ilmestynyt naapuriin! Mitä enemmän sapuskaa tipuille tarjolla, sitä parempi tietty! :)

Kipin-kapin pitkin puuta


Kyllä menee tämä lintu puunrunkoa pitkin vikkelään. Yritin kyllä tosissani pysyä matkassa.


Sillä oli nokassaan maapähkinän palanen läheiseltä ruokintapaikalta. Pähkinä tippui nokasta hetkeä myöhemmin.


 Kuvatessani en sitä huomannut, mutta kuvista päätellen hän oli täysin tietoinen mun kuvaamisesta.


Ihan kun olisi vilkaissut välillä sivuun. Ehkä kuitenkin vain tsiikaili mahdollisia suupaloja.


Mikäs noilla kynsillä on kiipeillessä.



lauantai 23. tammikuuta 2016

Hiiripöllö


Varmaankin jo kolmatta viikkoa on hiiripöllö päivystänyt n. 3 km:n päässä meiltä siirtolapuutarhan kupeessa. Siellä sillä on hyvät metsästysmaastot.


Olen viisi kertaa käynyt sitä etsimässä kameran kanssa, mutta se ei nähtävästi tykkää olla paikalla klo 15-16 maissa. Turhautuneita kuvauskamuja on taaplannut maisemaa. Harmi kun tänään oli niin pimeä päivä, että kuvista tuli nyt mitä tuli. Pimeitä.


Kuulemma hän on tyttö. Alueen nimi on Jukola, joten eiköhän hän Venla sitten ole nimeltään. Hiiripöllö ei oo mikään ihan pikkuinen lintu. 36-39 cm pituus, paino 270-320 g. Tytöt ovat painavampia. Päiväaktiivinen tapaus. 



perjantai 22. tammikuuta 2016

Perjantai, se viikon paras päivä!


Puissa ja pensaissa on nyt isoja kökköjä lunta. Tuuli tiputtelee niitä alas ja silloin kuvaajan tarkkaavuus herää! Mikä, missä ? Se on välillä aivan ärsyttävää. Tunnen olevani välillä kun kissa, joka yrittää löytää "saalista"! Joskus löytyy, useinmiten ei. 

Hyvää viikonloppua!


torstai 21. tammikuuta 2016

Jos saa toisen, niin ei sitten toista


Selkeää lauhtumista on luvattu, mutta siihen loppuivat sitten aurinkoiset päivät tällä erää. Ainakin, jos on uskominen sääennusteita. Yleensä niitä tulee uskottua, kunnes toisin todistetaan. Työviikko alkaa lähestyä loppuhuipennustaan. Hyvä niin. Hieman flunssaisena homma on tuplasti väsyttävää.


keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Urpiaiset pusikossa


Tuli nyt parina päivänä vedettyä vähän pitempi työpäivä, niin pystyi käymään kuvausreissulla juuri ennen auringonlaskua. Aikaa ei olisi niin paljon tuhlaantunut, jos olisin ottanut kameran mukaan töihin. Toisaalta olisi pitänyt ottaa myös lisävaatteita. Parempi tehdä pikavisiitti kotiin ensin. Tämän talven ekat urpiaiset bongattu. Olisko niitä ollut 5-6 kpl.


Onpa niillä ryttyset silmänaluset! Voidetta tarvisivat. Minäkin rasvaan silmäluomia ja silmänalusia ahkeraan. Halkeilee iho ja kutisee inhasti.


Tipuakrobatiaa!


Aika lähelle päästivät. 


Ihana oli valo. Minusta tuntui, että linnutkin siitä nauttivat. Pakkanen paukkui kuitenkin -21 C. 


Joskus onnistaa ja saa puolessa tunnissakin kuvat otettua. 


Siinähän on sottanokka!


Vielä vähän nälkä. Aamuun on pitkä aika.


Heippa huomiseen!