Lapakiston luontopolku, 26.8.18

Kuvat eivät ole missään erityisessä järjestyksessä. Kävelimme luontopolkuja n. 7 km:n verran. Oltaisiin tehty pitempikin reissu, mutta sää muuttui huonoksi ja juuri kun ehdittiin takaisin autolle, vesisade yltyi!

Ihan kiva paikka, voisi sinne mennä uudestaankin. Se oli vähän erilaista, että väkeä oli niin paljon! Laskin autoja olevan lähemmäs 30! Joten populaa oli liikkeellä ihan mukavasti.

Jotenkin tuntui niin jo syksyiseltä! +19 C lämpötila, mutta niin se vain viileältä tuntui heti kun pysähtyi.

Alue on siisti ja hyvässä kunnossa. Nuotiopaikkoja on useita! Toisaalta niitä tarvitaankin, koska väkeä on paljon.

Me ei jääty tähän ensimmäiseen paikkaan!

Kalliosta oli irronnut oikein kunnon lohkareet, tuohon olisi tarvittu joku immeinen nojailemaan, että olisi saanut vertauskohtaa!

Polttopuuta oli ihan mukavasti. Liiterin seinässä vielä alueen kartta!

Minä laitoin tulet. Mies toi mulle puuta ja risuja! Olipas se tällä kertaa haasteellista! Puut olivat kosteita. Kyllä se siitä hyvin lähti lopulta ja meidän jälkeen neljä eri porukkaa paistoi makkaroita!

Tämä tulistelupaikka oli hienon kallion päällä korkealla, alas oli tosi jyrkkä lasku! Kännykällä & kameralla muistoksi 360°-kuvakin.

Oli monentyyppistä metsää. Polut olivat leveitä ja ne oli selkeästi merkittyjä

Nousua ja laskua sopivasti. Välillä oltiin varsin korkeallakin. Olisipa ollut laajakulmaobjektiivi mukana.

Se oli mukavaa, että polku mutkitteli pitkän pätkän aivan vesistön vieressä!

Mun oli aivan pakko kuvata erilaisia vedessä notkuvia puunpaloja ja -runkoja!

 Risuja myös maalla!

Pitkospuut olivat hyvässä kunnossa.

Vielä ei ole ruskaa!

Rumankaunista!

 Suotakin sai hetken tuijottaa!

Telkkiä sukelteli ja niistä pääsi hauska ääni täysin muuten hiljaisen veden äärellä kun korkki olisi poksahtanut pintaan!

Aivan mahtavaa pitkästä, pitkästä aikaa olla metsäreissulla!

Hei, hei Lapakisto! Ehkä nähdään joskus!