Retki Suomenojalle!

Olen niin vähän tehnyt kuvausreissuja, että alkaa jo kuvauskamutkin olla kai huolissaan! :)

Niinpä, eräs kaveri kysyi, että lähtisinkö yhteiselle kuvausreissulle!? Toki lähden!! Hän sai päättää paikan kun oli kuskina ja tietää lintupaikat varmasti paremmin kun minä!

Suomenoja ei varmaan koskaan tuota pettymystä! Siellä ei tarvi lintuja passissa odotella tuntikausia! Ne ovat jo paikalla. Usein kuvausmatkan päässäkin.

Olen muutaman kerran käynyt ja aina kuvien kanssa. Linnut eivät ole myöskään niin arkoja, ettei voisi kävellä ja vaikka jutella kuvauksen ohessa. 

Telkkiä, harmaasorsia, liejukanoja, punasotkia, tukkasotkia, lokkeja, satakieli jne. nähtiin! Liejukana oli minulle ekan kerran nähty laji. Jo sitä saikin jahdata.

Poikasin oli aika vähän. Nokikanan poikasia olisin niin mielelläni nähnyt ja joutsen myös. 

Kuvistakin näkee varmaan, että päivä oli lämmin +21 C. Juuri sopiva, välillä viileä tuulen väri helpotti oloa!

Meillä oli eväsleipiä ja otin lähtiessäni kotoa vappumunkkeja pakkasesta. Pitivät leivät mukavan viileinä.

Kävimme sitten Riihimäen ABC:llä syömässä lounasta. Ei tarvinnut olla nälässä.

Lapasorsa on mielenkiintoisen näköinen. Ei sitä voi ilman hymyä katsella!

Sitä hieman ihmeteltiin, että paikalla ei ollut väkeä ihan samassa määrin kun yleensä ollaan totuttu. Se ei nyt kyllä haitannut ollenkaan! Ei tarvinnut väistellä ja tornillakin sai olla aika rauhassa.

Jotenkin oli jäänyt ed. kerrasta mielikuva, että lintuja hankala nähdä kun rannat niin umpeen kasvaneet. Kyllä oikeastaan ovatkin, mutta paremmin näki kun ajattelin etukäteen.

Muutama ihminen jäi keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia linnuista, valokuvaamisesta jne. Oli kivoja kohtaamisia. 

Kesälomaan on vielä reilu kuukausi. Hellettä on ollut toukokuussa. Kesäkukat on laitettu jo pari viikkoa sitten kotipihaan. Isompia pihahommia ei ole tarkoitus tänä kesänä tehdä.

 Juhannuksena täytyy käydä kyllä Hattiksen tornilla perinteiseen tapaan, jos vaan on säätä. Siinä se kovasti toivomani lintu nyt on, liejukana. Välttelee kameraa kyllä lahjakkaasti ja on aika arka.

Päivä oli kyllä onnistunut. Lähtö oli klo 6 ja kotiin taisin tulla klo 15 maissa.

Nokikanan hassut koivet! :)

Postauksesta tulee pitkä! Pahoittelut siitä, olisi voinut jakaa tietty kahteen osaan, mutta jotenkin tuntui siltä, että haluan sen kokonaisuutena laittaa.

Tässä ei nyt mitenkään esitellä näitä lintuja tarkemmin kun en oo mikään asiantuntija niiden kanssa.

Minulle tärkeitä on ollut aina saada jollain tapaa itseäni tyydyttävä kuva otettua. En vieläkään bongaa lintuja.

Ankkalammella täytyy käydä katsomassa edes kerran kesässä sudenkorentoja. Sitä aluetta on kyllä myllätty uuden sairaalan rakentamisen vuoksi, mutta toivottavasti ei olisi kovin paljon vaikuttanut siihen lampeen kumminkaan. 

Kaikki ohikulkijat kyselivät luhtakanan perään, että onko näkynyt? No, sitä ei kyllä valitettavasti näkynyt. Kuului ehkä. 

Tiedän kyllä, että on olemassa satakieli niminen tipu! Vaan ulkonäöstä tai äänestä ei mitään havaintoa. Lintujen äänet ovat minulle suurimmaksi osaksi hebreaa!  No, tässä on kuvassa on satakieli ja olipas sillä monipuolinen ja vaihteleva laulu.

Viimeiseen kuvaan päästiin viimein. Eilen olin kaverin kanssa baarihyppelyllä. Hänellä oli syntymäpäivä. Minulla on reilun kuukauden päästä. Lupaan pysyä kiltisti kotona. Nuo tavalliset baarijutut ei enää kiehdo, on päästävä tanssimaan! Tänään on mennyt päivä lepäillessä. Kotiin tulin viimeisellä bussilla, mutta työpäivän jälkeen viihteelle ei oo kyllä enää mun juttu! Onko tämä jotain vanhuutta sitten?!?