Kurjenrahka osa 1


Aivan täydellinen syksyinen retkeilypäivä. +15.5 C lämpötila ja aurinko paistoi aivan ihanasti. Aivan liian kuuma tuli välillä kävellessä, vaan saihan takkia auki. Onneksi juotavaa ja syötävää oli juuri passelisti, niin jaksoi tarpoa yhteensä 11.4 km.


Tällainen torni löytyi Vajosuon laidasta! Se oli varmaankin enempi maisemien ihailuun!


Se oli jännittävästi pystytetty kallion päälle.


Tällaisia maisemia suolle päin!


Yksi puu oli löytötavaroita varten, siinä oli pienen tytön vaaleanpunaiset lapaset ja pipokin!


Suon laidassa puut olivat ihanan väärän vänkkyröitä!


Leveitä pitkospuitakin näkin tosi paljon. Helpottivat varmasti liikuntarajoitteisten ja lapsiperheiden kulkua.


Mietimme pitkään reittejä, aluksi mieli teki kiertämään Savojärveä, vaan luovuttiin ajatuksesta. Liian pitkä reitti, luultavasti olisi tullut loppumatkasta jo varsin hämärää ja se ei oikein kiehtonut.


Päätettiin lähteä näkötornin suuntaan..., mutta sielläpäin tulikin vastaan ilmoitus, että reitti on suljettu huonokuntoisten pitkospuiden vuoksi.


No, ei se mitään. Pidettiin pieni eväshetki ja mietittiin reitti kerran taas uudelleen. 


Opasteita oli, mutta niitä olisi saanut selkeästi olla enemmän. Törmättiin useampaankin henkilöön, joka kyseli meiltä reittiohjeita. Mies tiiraili karttaa siis kännykästä.


Vaelluskengät ansaitsevat vielä kiitokset! Välillä pitkospuut olivat tosi liukkaita! Metsässä polut mutaisia, täynnä puiden juuria ja maahan tippuneet lehdet erityisen liukkaita. Ei tarvinnut kompuroida tai kaatuilla! Kiitti popot!!


Kommentit

Oi, ihana Kurjenrahka! :) Mutta äläpä yhtään aliarvioi Vajosuon tornin potentiaalia lintutornina! Olin siellä viime kevään Tornien taistossa - ja havaitsimme "jopa" yli 40 lajia! :D No, vaikka lajiston runsaus ei varsinaisesti päätä huimaa, sieltä voi päästä havainnoimaan esim. teeriä soitimellaan. Kyllä kelpaa. :)

Vajosuolta Kurjenpesälle päin vievän reittiosuuden pitkospuut ovat tosiaan huonossa kunnossa. Metsähallitus on virallisesti sulkenut reitin, mutta kyllä sitä edelleen kävelemään pystyy, kunhan on tarkkana. Omalla vastuulla.

Opasteita saisi tosiaan olla paikoin enemmän, mutta toisaalta Kurjenrahkassa vain pari reittiä on ylipäätään sellaisia, joille on järkevää lähteä ilman karttaa tai karttasovellusta. Suurin osa reiteistä risteilee ja mutkittelee ja saattaa olla vaikeasti seurattavissa siinä määrin, että jonkinlainen kartta on joka tapauksessa tarpeen olla mukana.