Vihdoinkin poutaa

Sään kyttäämiseksi on mennyt nyt loma. Tuijottelen ikkunasta ja huokailen. Kun aukaisee oven ja suuntaa nyt vaikka roskapussia viemään, niin heti sataa vettä kaatamalla. Eilen oli säästä huolimatta kuitenkin ihan kiva päivä, sillä minulla oli synttärit. 53 vuotta tuli täyteen. Parittomat luvut eivät oo mun juttu, mutta voihan se olla mulle kuitenkin hyvä vuosi!? Kuka tietää. Olen yksin kotona, joten synttäripäiväni oli totaalisen rauhallinen. Kävin syömässä lehtipihvin ranskalaisilla ravintolassa, hain paketteja postista ja matkahuollosta. Nukuin pitkät päikkärit ja luin kirjaa! Juuri sellainen päivä kuin toivoinkin.

Tänään ei sada vettä, se on parasta. Siispä päätin lähteä makroilemaan, vaikka tiesin kohtuullisesta tuulesta. No, taivas meni kuitenkin pilveen, että kuvausreissu jäi normaalia lyhyemmäksi. Kiva oli kumminkin haistella metsän tuoksua ja olla siis ulkona pitkästä aikaa!

Jos sateista jotain hyvää hakee, niin puskat ovat korkeat kun mitkä! Tosin se voi tarkoittaa, että ne ajetaan pian matalaksi. Toivottavasti olen väärässä.

Kuten aina aikaisempinakin kesinä odotan kovasti pietaryrttien kukkimista, niistä ötökät tykkäävät.

Perhosia ei näkynyt kun kaksi. Eikä niiden kuvaaminen onnistunut. Kävin pikavisiitin Ankkalammella, tarkistamassa sudenkorentotilanteen. Ei yhtään.

Jippii luteitakin näki! Miten voikin ötököistä olla näin iloinen!! 

Mä vielä pari kertaa testailen tätä uutta runkoa makroihin ja sitten annan lopullisen arvion. Aina tässä vaiheessa on ruosteessa niiden makrojen kuvaamisessa ja sääkin oli huono, vaan nyt vähän tuntuu, että entinen 6D olisi tähän touhuun parempi.  Tarkennus sahaa ja sahaa. On vaikea pitää sitä yllä sen vertaa, että ehtii painaa laukaisinta.

Ötököitä kuvatessa ei voi minusta käyttää jalustaa, lisävalo olisi superia, mutta se näyttää niin ufolta, siis sellainen rengasvalo! Nyt on tullut kyllä useita ihan edullisia sellaisia, pitää vähän tutustua niihin ja jos löytyisi kokemuksia!