Kerta se on ekakin...


Uivelot, joista kuvassa koiras viihtyvät näin toukokuussa vielä Hattelmalanjärvellä. Tosin tähän asti ne mun vieraillessa ovat aina pysyneet järven vastarannalla. Ekan kerran siis sai jonkinlaisen kuvan tästä linnusta, jonka kehtaa siis julkaista. Ne menevät pohjoiseen pesimään ja odottelevat jäiden sulamisia täällä etelässä. Ainakin nyt kaksi pariskuntaa olen nähnyt. Naaras on aivan toisen näköinen, rusehtava. 

Toinen kiva bongaus 64. on kuovi. Yllättävän iso lintu, mutta sekin oli tosi kaukana. Kuvaa on häpeämättömästi kropattu tosi paljon. Monella oli jo sammakon kutua kuvattuna fb-sivuilla. Mun pitää kanssa käydä sammakkolammella tiirailemassa. Toivottavasti jo tänään pääsen. Vaihtelua näihin ainaisiin lintukuviin!


Kommentit

Anu sanoi…
Upeita kuvia!
Sammakonkutu on varmasti kivan näköistä, mutta kyllä sinun lintukuvasi ovat hienoja, jotta toivon sinun edelleen myös lintuja kuvaavan!
seita sanoi…
Onnea uivelolöydöstä. Hieno kuva.
Kirlah sanoi…
Voi, sinä olet saanut uivelosta hyvän kuvan. Minä en ole vielä onnistunut pääsemään hyvälle kuvausetäisyydelle. Hyvä kuva antaa vielä odottaa itseään. Mutta että on jo nähnyt uiveloita, onhan sekin jotain.
marliska sanoi…
Uivelo on kyllä erikoisen näköinen lintu.
Katinka sanoi…
En ole ikinä nähnyt uiveloa! Upea lintu ja hieno kuva. Hitsit, pitäisikö sitä joskus lähteä tuonne järvelle katselemaan uusia lajeja =D.
Rautalintu sanoi…
Kyllä linnut on kauniita. Niin erilaisia ja uskomattoman mielikuvituksellisia väritykseltään ja kuvioinniltaan.