Käpytikka joka kulmalta

Onpas minusta tullut mukavuudenhaluinen. Tänään en nähtävästi pääse Hattelmalanjärven ruokintapaikkaa kauemmas kuvaamaan!

Suunnitelma oli käydä kotona syömässä ja sitten lähteä Aulangolle, mutta pahasti näyttää siltä, että se reissu jää nyt tekemättä, ramasee... Ekan kerran taisin kuvata käpytikan maassa, missä se liikkuu tavattoman kömpelösti.

Vähän olen sitä mieltä, että kaikissa fotoissa on sama tikka. Se pyrähti paikalle ainakin kuusi eri kertaa. 

Välillä se oli liian lähellä. Yritin ties miten retkottaa taaksepäin liikuttamatta jalkoja, jolloin se tietysti lumen ratinan vuoksi lensi välittömästi pois.

Kovin uteliaan oloinen tapaus! Kova valo oli hankala, harmittavan moni kuva paloi puhki kumminkin.

Tässä kuvassa voimme ihailla hänen tosi komeaa takatukkaansa!

Talipötkölle teki tietty mieli. 

Mene vaan, jos mä tykkäisin käpytikkapaistista, olisin sinut jo aikaa sitten popsinut!

Lopulta se sitten uskalsi. Olin niin lähellä, että melkein olisin voinut silittää selkäpuolta!