Pyörre



Luonnossa mikään ei mene hukkaan! Sudenkorento oli lentänyt liian matalalla ja siihen vedenpinnalle jäänyt pyörimään! Ylös ei päässyt enää. Olin varma, että tiira tai ruutana sen piankin nappaa!  Tarkensin siis valmiiksi siihen. No, ei tarvinnut kun muutaman sekunnin odottaa kun juurikin tiira paikalle ilmestyi ja sai hyvän iltapalan.

Olin tornilla itse eilen klo 20.45 asti. Huono sää, vaikka toisin luvattiin. Isoja harmaita pilviä kerääntyi taivaalle ja sellaisella kelillä ei mun putkella tee oikeastaan mitään. Valo ei riitä ainakaan 600mm:n kohdalla. Erinäistä väkeä piipahti, mutta klo 20 hieman säikähdin. Paikalle tuli tyttö, joka kyllä tervehti kun minä tervehdin, ehkä 18-20-vuotias. Hermostuneena ja ehkä vähän odottaen näpräili vesipulloaan ja kännykkää! Oliko hän tehnyt jonkun kanssa treffit tornille ja se toinen ei ilmestynytkään? Siinä puhuin ääneen, että vastarannalla näkyy kolme kurkea jne. Ei mitään reagointia. Sitten katselin tytön sivuprofiilia, ei ihan tyttömäinen ollenkaan, hyvin voimakas leuka ja nenä! Onko sittenkin poika? No, päätin sen, se olen minä joka lähtee tornilta vimppana. Siinä saikin sitten hetken odotella.

Tornin parkkipaikalle oli joku käynyt kippaamassa kaatopaikalle joutavan rikkinäisen pyykkikoneen. Sää on huonontumassa. Tornille ei oo nyt hetkeen asiaan. Toisaalta olen hieman väsynytkin paikkaan. Tauko tulee ihan tarpeeseen.


Kommentit

Rautalintu sanoi…
Hui, tuon edellisen postauksen jälkeen en varmaan olisi uskaltanut lähteä sinne yksin.
marketta sanoi…
Upea kuva tiiran makupalan nappaamisesta !

Ärsyttävää tuollainen romujen luontoon kippaaminen! Sekin on vähän kurjaa, että ihmiset pelkää luonnossa karhuja ja susia, kun ainut uhka tulee omalta lajilta!