Piikikästä

Hetken näytti siltä tänään, että harmaa taivas hieman repeää ja valoakin näkyisi. Aika vaatimatonta  se yritys oli, mutta pomppasin toppavaatteisiin ja nopeasti leikkipuistoon ja lähimetsikköön. Makroputkella sohin menemään. 

Taisin muuten tässä viime viikonloppuna "sotkea" kamerani huoltokuntoon.  Kuvasin illalla tulppaaneja kun huomasin etsimessä pienen mustan pilkun. Ensi pudistin putkea, sitten etsintä. Lopulta kaivoin ekan kerran tositoimiin ilmapumpun. Peiliä ja tähyslasia seuraavaksi puhaltelemaan. Täplä sen kun pysyy vaan. No, ainakin 10 kertaa viikon aikana yritin sillä pumpulla puhallella, mutta mitään muuta en saanut aikaiseksi kun lukemattoman määrän "karvoja ja pölyä" lisää näkymään sekä etsimen kautta, että myös kuviin näkymään. Hoh-hoijaa..tosi kiva.

P.S. Pääsen ensi viikolla Teuvo-koiran hoitajaksi kun tytär lähtee abi-risteilylle. Toivottavasti mä osaan hyvin hoitaa. Eniten mä pelkään, että jotenkin ulkoillessa karkaa minulta! Kuvittelen, että keli on niin inha, että mieluiten juoksee sitten mun syliin.