Ruoska


Viime päivinä on ollut olo kun olisi henkisesti ruoskittu. Aika vahvasti sanottu, mutta siltä vaan tuntuu. Tämä kuva sopii siis enempi kun hyvin. 

"Antaa mennä taas kun alamäki alkaa
Nyt kun edessä on sileämpi tie
Kenties köyhällekkin onni sentää joskus hymyilee, vaikka luokseks vielä matkaa lie
Antaa mennä taas kun alamäki alkaa
Melkein itsestään se eteenpäin mua vie
Usein murheidensa kanssa sitä turhaan lymyilee
Jos on valittuna väärä tie"

Se on todella rankkaa kun jo vuosikymmeniä sitten tehdyistä virheistä aina vaan rokotetaan. Se tuntuu jotenkin epäoikeudenmukaiselta. No, ei auta itku markkinoilla. Pitää palata taas kerran niihin pieniin elämän iloihin ja laittaa prioriteetit kohdalleen. Toivoa ei pidä menettää. Niin se on.

Kommentit

Piupau sanoi…
Voimia sinne! Ja halaus!
Jette Hollesen sanoi…
Lovely, minimalistic photo.
JetteMajken
Seijastiina sanoi…
Voimia sinulle.
Iloa päivääsi.
Pasi Lepola sanoi…
Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään!