Pariskunta

Onneksi meidän ei tarvitse nälän yllättäessä tunkea nokkaa kohti mutikkoa ja perä kohti taivasta. Ahvenistojärvellä oli vielä jäätä suurimmalla osalla veden pintaa, ainoastaan rannat sulana. Mikä on todella yllättävää. Kyseinen rapakko kun ei oo kun lampea vähän isompi ja tietääkseni vielä aika matala.

Kupu oli ravittu ja herra sorsa saapui emäntänsä luo. Siinä vaihdettiin tervehdykset ja rouvalla ei näyttänyt olevan mikään kiire, vaikka isäntä paineli jo eteenpäin.

Ihana ilme. 

Kai sen isännä perään pitää lähteä.

Tämä oli ainoa sorsapariskunta koko järvellä. Varsin kesykin, sillä päästivät n. parin metrin päähän kuvaamaan. Järven toisella puolen tosin kisaili kovin metelöivä telkkäpariskunta. Mitä läiskettä ja porskutusta pidettiin. Ulkoilijat jäivät ihmettelemään niiden touhuja. Kuvaa en saanut, sillä aurinko paistoi päin näköä ja rantaan ei päässyt penkereen jyrkkyyden vuoksi. En tiedä miksi mun kuvausreissu oli niin epäonninen. Käsi ei pysynyt vakaana ja kuvat ovat suurimmaksi osaksi epätarkkoja. Lisäksi valotukset menivät ihan mäkeen. No, ensi kerralla toivon mukaan paremmin.