Linja 3, klo 17.53


Olisko ollut viime viikon sunnuntai kun sain omasta mielestäni mahtavan ajatuksen! Onnistuuko mennä kuvaamaan paikallisliikenteen bussiin tunnin ajan ihmisiä ja miljöötä. Ensin tutkailin luvallisuutta. Ihmisten kuvaaminen julkisella paikalla on sallittua kunhan eivät tee mitään nolostuttavaksi luettavaa. Entäs sitten bussit? No, selvisi se, että bussifirman luvalla onnistuu, aivan kuten omistajan luvalla ravintolassa, teatterissa tai ostoskeskuksessa kuvaaminenkin.


Siispä lupaa kysymään s-postilla. Lupa tuli! Jännityksellä siis toimeen. Ajattelin, että perjantaina illalla väkeä voisi olla kivasti. Niinkö olikin.


Paria asiaa en tullut ajatelleeksi. Ensinnäkin Hämeenlinnassa on aika paljon vielä mukulakivikatuja! Ei hyvä kuvaamisen kannalta. Siispä päädyin aika pian kuvaamaan bussin pysäkeillä ollessa.


Kampaamossa istuu asiakas. Ikkunoista näki mielenkiintoisia näkymiä, mitä ei ehkä tavallisesti tule noteerattua, koska ollaan oikeasti matkalla jonnekkin. Minä ajoin vaan hupia!


Oli ihana nähdä hymyä kasvoilla kun ihmiset huomasivat kuvaamiseni! Olin yllättynyt miten pian ihmiset noteerasivat touhuni. Istuin kuitenkin paikassa, jossa en ollut heti näkyvissä.


Yritin olla hienotunteinen ja vältin suoraan kasvokuvia.


Toinen ilopilleri!


Matkustajat olivat enimmäkseen ikähaitarin ääripäistä, nuoria ja vähän iäkkäämpiä.


Nuoriso kaivoi välittömästi kännykät esille, mutta samalla juttelivat toisilleen kommentoiden päivän tapahtumia. He olivat selvästi matkalla uuteen kauppakeskukseen Goodmanniin. 


Kerran minulta kysyttiin suoraan, että mitä oikein kuvaan? Kerroin tästä projektista. Parissa penkissä naurettiin iloisesti ajatukselle. Alunperin oli tarkoitus, että bussin sisällä olevalle näytölle olisi tullut ilmoitusteksti asiasta, mutta mä olin ehkä turhan nopea, että olisi sitä ehditty tehdä. 


Kukaan ei ollut kuitenkaan mitenkään vihamielinen tai suuttunut. Valmiiksi ärtyneen näköiset henkilöt jätin kokonaan kuvaamatta. Mitä turhaan ketään ärsyttää.


Olisin varmaan saanut touhusta enempi irti, jos en olisi ollut vähän kuumeessa. No, tyytyväinen silti tähän juttuun, vaikka mitään ihmeellistä ei sitten tapahtunutkaan. Kuvaan niin paljon noita tipuja ja luontoa yleensä, että tällainen juttu virkistää kuitenkin välillä. Pitää yrittää rajojaan rikkoa tavalla tai toisella. Kiitokset vielä kaikille linja 3 matkustajille ja Vekka Liikenne Oy:lle. Muuten molemmat naiskuskit, jotka olivat ajossa olivat tavattoman ystävällisiä! 

Kommentit

Marru sanoi…
Hauska "projekti" ja hienot kuvat :))
Kirsti sanoi…
Hieno homma. Hyvät on kuvat.
Katinka sanoi…
Ihan mahtava "projekti". Mietin juttuasi lukiessa, että miten ihmiset suhtautivat, mutta kerroitkin sen sitten. Julkisella paikalla saa kuvata mutta monesti olen miettinyt juuri sitä, että haluavatko kaikki tulla kuvatuksi jne. Nämä on jänniä asioita =D. Kuvasi olivat todella ihania ja mustavalkoisuus teki niihin jotenkin sellaisen dokumentaarisen otteen. Liukasta laskuiaista!
JPK sanoi…
Aika mainiota, että onnistui noin hyvin. Niin kuvat kuin kuvaaminenkin. Mustavalko sopii noihin hyvin. Täällä meilläpäin olisi saattanut saada muistoksi kuvaustapahtumasta kalossinkuvan takalistoonsa. =D ...ainakin noissa kaupunkiliikenteen busseissa:))
Vikki sanoi…
Hieno idea! Ja toinenkin hieno idea kun laitoit mustavalkoisina!
Näitä oli tosi mukava katsoa.
Tallinnanlaivalla muuten tarjoilija kielsi kuvaamisen, vaikka kuvasin ihan meidän omaa porukkaa, kannella olevassa ravintolassa! Meitä oli iso porukka, 30-40 henkilöä.
Anne sanoi…
Hyvä tehokeino tuo mustavalkoisuus!
Kiva idea ja sopii hyvin juuri mustaalkoiseksi.