Lisse ja Huawei P9 iltakävelyllä
Lisse kävi tarkistamassa, että kasvimaalla on pelkkää rikkaa! No, jos se tässä kesäkuun alussa puhdistetaan ja laitetaan perinteinen kesäkurpitsa, retiisejä, ruohosipulia jne. kasvamaan. Saa nähdä.
Tiistaina tuli sitten mun uusi kännykkä l. Huawei P9. Aluksi mä olin sen kanssa ns. aika pihalla, sillä vanha oli Windows ja tämä taas Android käyttiksellä. Onneksi tytär oli kohtuullisen auttavainen kun ramppasin n. 10 kertaa tiedustelemassa milloin minkäkin ominaisuuden sijaintia. Minulle puhelimen ulkonäölläkin on varsin suuri merkitys. Sen tarvii olla hyvännäköinen. Minulla on hopeanvärinen, joka on tosi vaalea, lähes valkoinen. Tuntuma kädessä on laadukas. Ei liian kevyt ja metallinen kuori on kivan viileä. Muotoilu on pyöreähkö ja niinhän minäkin! Sovitaan siis toisillemme. Eniten tykkään sormenjälkitunnistimesta, joka on äärimmäisen hyvä! Kertaakaan ei oo tarvinnut hipaisua uusia. Sormea tarvitsee vain käyttää tunnistimella, se on siinä l. luuri on auki ja käyttövalmis. Se on juuri oikealla kohdalla takakannessa.
Kun näyttöä rystysellä pari kertaa kopauttaa, saa kuvankaappauksen! Sekin on kiva ominaisuus. Kamera on tietty tämän mallin SE juttu. Siinä on oikeastaan kolme kameraa. Perinteinen etukamera, takana vierekkäin värikuvia ja toinen mustavalkoisia ottava. Ne kuvat yhdistetään samaan kuvaan tai voi ottaa vain mustavalkoisia kuvia. Automaattitarkennus on rivakka, jopa meidän ulkona alati touhottavasta Lissestä saa teräviä kuvia. Värit ovat mielestäni aika luonnollisia. Kuvaohjelmia on mukavasti tarjolla, en ole niihin tosin vielä ehtinyt kunnolla vielä tutustua. Periaatteessa löysin aivan samat sovellukset kun vanhaan Lumiaankin, mutta jotkut vanhat tutut ovat silti tällä käyttiksellä aika erinnäköisiä kumminkin mm. whatsapp ja fb. Kännykällä on peräti 3 vuoden takuu. 3 kk:n ajan saa myös ilmaisen näytönkorjaustakuun ja saman ajan puitteissa koko aparaatti vaihdetaan uuteen, jos tulee isompaa vikaa. Yllättäen akku kestää minusta noin älypuhelimeksi tosi kivasti. On ollut niin kiirettä, että en ole ehtinyt ihan hirveästi vielä puljailla, mutta kyllä olen tyytyväinen ostokseeni.
Lisse ei ollenkaan tahtonut sinne minne minä, joten kuvauskohteita ei oikein tarjoutunut. Meidän kirsikkapuu kukkii parhaillaan. Yritin raahata Lisseä siihen suuntaan, vaan ei. Hän halusi koluta pihan pimeitä alueita. Ei auttanut kun tähdätä omia tossuja! :)


Kommentit
Meikäläisellä olisi tuolle Lisselle nyt käyttöä, jos lukaiset blogistani tuon "lintupostauksen" :))