Pieni matador


Huomenna otan ehkä kameran töihin mukaan ja kotimatkalla käyn katsomassa, onko tornilla kevät edennyt viime kerrasta. Sään pitäisi suosia. Minusta tämä naurulokki on ihan kun matadorin asennossa! Iskeekö härkä vai ei? No, ihan pieni härkänen ehkä korkeintaan!

Jostain kumman syystä olen törmännyt jatkuvasti keskusteluihin ruuasta. Varsinkin useat nuoret naiset kokevat ruuanlaiton, ruuan ostamisen ja melkein kaiken asiaan liittyvän melkoisen vaikeana, jopa rasitteena. Olen ollut ruuanlaiton kanssa tekemisissä koko ikäni ja siitä vielä varsin kiinnostunut. Ihaninta olisi kuulemma, jos se kauppakassi ilmestyisi oven taakse muutaman kerran viikossa resepteineen. Ruuanlaitto ei kestäisi 15 min kauempaa ja ruoka olisi maukasta, terveellistä! Sellaisia palveluja kyllä on, mutta minusta ne ovat todella kalliita. Ruuanlaitto voi olla minusta kivaa, nautinnollista ja luovaakin! Eikä yhtään vaikeaa. Suomalaiset kuulemma heittävät roskiin ruokaa 20-25 kg/nenä vuodessa. Ei meillä todellakaan! Kun ruokaa ostaa ja valmistaa itse, niin menekin kyllä oppii aika tarkkaan arvioimaan. Nyt mä jo vähän mielessä suunnittelen, mitä me viikonloppuna syödään. Teen sen verran paljon ruokaa, että sitä tuunataan ja tarjoillaan viikollakin ti-ke asti! Otan töihin lounaaksi myös. Mun tulee hieman surku olo kun ruuasta puhutaan sellaiseen pakkopulla sävyyn!

Kommentit

Susanna sanoi…
Pienten lasten perheissä aikaa ruuan laittamiselle on ehkä aika rajatusti ja voimavaroja vieläkin rajatummin.

Muistan itse sen ajan, kun muksut olivat kouluikäisiä ja puolen tunnin reseptit olivat kultaakin kalliipia. Puolen tunnin resepti tarkoitti sitä, että ruuan tekemisen aloittamisesta ruokailuhetkeen kului maksimissaan puoli tuntia. Usein lapset olivat nälkäisiä ja pian oli jo kiire harrastuksiin.

Nyt elämä on tietenkin jo aivan erilaista ;-)
Tillariina K. sanoi…
Joo, ne 30 min reseptit ovat klassikkoja! Olin yleensä kotona klo 16.30 ja ruoka pöydässä klo 17.Tyttäret (4 kpl) vuorotellen tekivät salaatin ja kattoivat pöydän jo valmiiksi.Joskus tarjolla oli jälkkäriäkin!
Maria Rodrigues sanoi…
Wow, what gorgeous photo.
Greetings
Maria de
Divagar Sobre Tudo um Pouco
Rautalintu sanoi…
Kuva on aivan ihana!

Mulle se ruoanlaitto on todellakin pakkopullaa - kuten melkein kaikki kotityöt. Aina on ongelmana keksiä, mitä tekisi ja usein päätyy aina niihin samoihin ruokiin, niin että itseäkin kyllästyttää. Lisäksi toisen makumieltymykset (lue: nirsous) ohjaa todella paljon, mitä ja mistä aineksista meillä voi ruokaa ylipäätään laittaa. Tänään oli kokoperunoita, ruskeaa kastiketta ja kruunuvihanneksia.