Ötökkämakroilua


Kuparikuoriainen oli ujolla tuulella, se ei suostanut naamatauluaan vilauttamaan. Siinä sitä on ötökkää koko rahan edestä. Se nousi siivilleen aika pian ja se ääni mikä lähtee kun levittää siipensä on mieletön. Automaattisesti pistin silmät kiinni, meni ihan korvan vierestä nääs!


Toivottavasti nähdään uudestaan!


Vau, mikä karvakärpänen! Olisi kiva tietää tälle nimi, mutta voi olla hankalaa.


Toinen vihertävä ötökkä. En usko, että se olisi lehteä syönyt kuitenkaan. Sattui vaan sopivasti viereen.


Lopuksi epäonnistunut hämiskuva, mutta kun sillä oli niin nätit silmät! Pakko siksi laittaa tähän.


Kommentit

Intianminttu sanoi…
Minä en ole vielä päässyt tänä kesänä kunnolla ötökkäkuvauksen pariin, kun ensinnäkin täällä tuulee aina ja koko ajan eikä mikään oksa tai kukka pysy paikoillaan - makrokuvauksessahan lisäliike ei ole kovin toivottua! Ja toiseksi: niittokone ehti jo tulla ja katkoa kaikki mökille johtavan tienlaidan heiniköt ja luonnonkukat...mur, mur, olen siitä hyvin vihainen. Yleensä kone on silppuroinut tien vartta vasta jussin jälkeen, nyt piti tulla jo oikein näin ajoissa, vaikka kasvusto ei suoralla tienpätkällä mielestäni haitannut ketään tiellä kulkijaa.
Tillariina K. sanoi…
No, olipas virkaintoinen niittäjä! Höh!! Tiedän tunteen, minulla meni viime kesänä kaksi päivää murjottaessa kun parhaimmat perhospaikat oli pistetty matalaksi. Tuulista ja kylmää on ollut, tänään tuli luntakin taivaalta. Parempia kelejä odotellessa.
Katinka sanoi…
Mahtavia kuvia! Ja mikä koppis, aivan uskomattoman värinen! Olisi kiva tietää millaisella putkella nämä kuvat otit? Olivat nimittäin todella hyviä kuvia.
Tillariina K. sanoi…
Katinka, kuvasin nämä ötökät makrolla, EF 100mm f/2.8 L IS USM. Perhoset ja sudenkorennot yleensä telellä 70-300mm.
Susanna sanoi…
Kauniita luonnon otuksia :-)