Se on sieni

Olipas metsässä monenlaisia sieniä. Osan luulen tunnistavani ja toiset jäävät mysteereiksi. Lapsuudessani isä oli innostunut sienten kerääjä. Karjalainen suku arvostaa sieniä. Äidin puolelta taas ei, kuulemma lehmien ja porojen ruokaa! Isä oli tosin aika ronkeli, pelkästään herkkutatit ja kangashaperot kelpasivat! No, tykkään kyllä sieniruuista ja uppoaa ne perheelle myös, mutta itse en kerää sieniä. Ihan mahdoton sienisalaatin himo iski viikonloppuna ja tein aika valtaisan satsin, jota olen kyllä kunnialla tuhonnut. Kaupan suolasienistä siis. Sienikastike on myös tosi hyvää. Onkohan mun nälkä kun ajatukset pyörii ruuassa? 

Huomenna ollaan jo pikkulauantaissa. Alan olla aika poikki tämän potemisen kanssa. Yskä pesii vieläkin mun keuhkoissa ja nuhakin on vielä seurana. Piti mennä työpäivän jälkeen kuvaamaan, mutta sää meni huonoksi, mutta ei olisi kuntokaan riittänyt.