Kuuraa


Tykkään tosi paljon kuvata huurtuneita kasveja makroputkella. Alunperin mun piti mennä kuvaamaan niitä järven rannalle, vaan yllätys, yllätys! Pakkasta olikin aamulla peräti -7 C , siis perjantaina aamulla. Auto olisi pitänyt siis ajoissa laittaa lämmitykseen. No, siihen ei ollut aikaa, sillä aurinko nousi kovaa vauhtia ja pelkäsin kuuran sulavan. Kävellen siis matkaan.


Viime kerrasta on kuitenkin niin kauan, että homma olikin yllättävän vaikeaa. Aukon valinta oli vaikeaa ja jokaisen kuvan kohdalla on useita kokeiluja. Kyllä se varmaan helpommin alkaa ensi kerralla sujumaan. Tiesin heti parin otoksen jälkeen, että nyt menee harjoitteluksi. Sitten harjoitellaan. Eiköhän kylmiä, valoisia aamuja vielä ole edessä.


Kommentit

Saara sanoi…
Sama juttu tänään yövuorojen välissä, oli kiire kuvaamaan kuuraa. Vaikkei mulla kyllä ole mitään makroputkea, mutta kumminkin! Ihanat kuvat, puhumattakaan edellisen postauksen mainiosta ja ilmeikkäästä variksesta!!
Saila sanoi…
Ihanat kuvat! Vaikka pakkanen ikävästi saakin sormet kipeiksi kuvatessa, on siinä puolensakin. Tämä sokerikuorrutus on taikaa.
Susanna sanoi…
Tänäaamunakin oli kuuraa. Kävin vähän kameran kanssa katselemassa, kun olin ensin nukkunut univelkaani kiinni. Harjoitteluksi meni täälläkin. Vaan hyviä kuviahan sinä sieltä talteen sait :-)
seita sanoi…
Ruskavärit kuuralla koristeltuna on parasta mitä syksy tarjoaa makrokuvaajalle. Kauniita kuvia.
Pieni Lintu sanoi…
Upeita yksityiskohtia!
Pasi Lepola sanoi…
Kuurankukat toimivat hyvänä lääkkeenä kesän ötökkämakroilun vieroitusoireisiin, kaunista!
orvokki sanoi…
Kaunista kuuraa.
Irma sanoi…
Tosi upeita kuvia :)
Huopalintu sanoi…
Kuuran kuvaus on vaikeaa. Mulla epäonnistui suurin osa tai lähes kaikki ekoista tämän syksyn kuvista, kun edellisistä kuurakuvista on taas vierähtänyt aikaa. Hyviä kuviahan sait aikaiseksi. Tykkään etenkin tuosta viimeisestä.
Katinka sanoi…
Hienosti olet onnistunut! Kauniita kuvia kerrassaan.