Kylmää...-11 C


Oikeasti ei vielä kovinkaan kylmää, mutta kun ei tottunut pakkasiin, niin tuokin tuntuu ihan kylmältä.
Kuvasin lintuja kotopihalla ja oravia kurremetsässä. Meillä kävikin tänään ja eilen pari uutta tuttavuutta tälle talvelle elikkä punarinta ja mustarastas. Jälkimmäisiä kaksin kappalein, koska poika alkoi lauleskelemaan niin nätisti, että tyttökin ilmestyi paikalle. Ne ovat vaan tosi arkoja, että painelivat äkkiä menemään kun huomasivat minut.


Hyvänä marjavuotena mustarastaita on melkein joka pensaassa meidän kulmilla, mutta nyt niitä on tosi vähän. Punarinnasta sain niin surkean kuvan, että jätän sen suosiolla julkaisematta. Se on jotenkin niin säälittävän näköinen kun syö jotain, mitä muilta tippuu maahan. Mielettömän ohuet koivet ja pieni nokka. Ei ihan talvivarusteltu malli ollenkaan. Laitan mä senkin kuvan kun nyt alettiin kakkoslaatua heittämään blogiin...:)


Aurinko kyllä on näkynyt, mutta se paistaa niin matalalta, että eipä se oikein meidän pihalle näy. Sehän on muuten pihabongauskin edessä vielä. Lajimäärä ei huimaa, mutta tipuja kyllä riittää.



Kommentit

Saila sanoi…
Pikkutiput ohuine jalkoineen ovat pakkasessa niin hellyyttävä ja huolta herättävä näky. Miten ne voivat pärjätä! Ja siellä ne vain mennä pörhistelevät. Täytyy yrittää pitää pönttöjä pihalla niille talvisuojaksi.
Tosi on, että kun pakkaseen ei taasen ole tottunut, niin vähäkin tuntuu nipistävän kovasti.
Iloisia vuoden viimeisiä päivinä ja samalla hyvää uutta vuotta!
Susanna sanoi…
Mustarastaita meilläkin käy yksin ja kaksin kappalein, mutta punarintaa ei ole näkynyt...
Anne sanoi…
Punarinta on jotenkin niin hellyttävä. Tulee mieleen ihan jokin satukirjan kuva. :)