Herra ja hänen rouvansa


Kun olin sammakoita jahtaamassa alkoi yllättäen vierestä kuulua punatulkkujen juttelua. Katse pajupusikkoon. Siellähän he istuivat ja pajattivat! Ensin näin herra punatulkun ja hetken päästä myös rouvan, joka olikin herraa paljon rohkeampi. Eivät ne kuitenkaan tykänneet minun lähestymisestä.  Aika kropattuja kuvia siis. 

Seuraavaksi mä taidan odotella sitten omenapuiden kukkimista. Samaan aikaan pääsee jo pörriäisiä kuvaamaan kunnolla. Vuosi rytmittyy kyllä mukavasti eri sesonkeihin. On sudenkorentoaika, lintujen poikasten aika ja tietysti sammakkoaika, perhosiakin näkee parhaiten tiettyyn aikaan. Niin ja luontoretkien aika, tahtoo mennä meillä aina heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun.


Kommentit

Kvilttaaja sanoi…
Luonnossa kaikella on aikansa. Ihanat punatulkkukuvat taas.
Sirpa sanoi…
Oikein nätti pariskunta! Ja hieno kuu aiemmassa postauksessasi!
Pasi Lepola sanoi…
Melkoinen väriero punatulkku-ukon ja -akan välillä. Aivan kuin jälkimmäisessä kuvassa olisi vahingossakin saturaatiosäädin lipsahtanut vasemmalle. :D
Piupau sanoi…
Sinulla se on taito hyppysissä näissä lintukuvissa. Ja muissakin. Mukavaa vaihtelua kun kuvattavat tulevat tarjolle eri aikoina. Minä odotan, että lumi sulaa!
Plaza de Mustis sanoi…
Kaunis pariskunta:) Laulu aika vaatimaton, naaras on ehkä isompi, tai sitten se vain tuntuu siltä.
Minttuli sanoi…
Punatulkut koreimmillaan!
seita sanoi…
Lintumaailmassa herrat ovat aina komeammin puettuja.