Lepohetki


Siis eilen tein kaksi kuvausreissuun lähtöä. Kumpikin päättyi ennen kun kunnolla edes alkoi, lumisateeseen. Kyllästyttää jo kauhistella tätä kevättä, mutta kyllä se nyt vaan on ollut sään puolesta aika syvältä!

Ensi viikolla on tiedossa taas neljän päivän työviikko. Pitää tähyillä jo sinne, koska tästä viikonlopusta ei taida tulla mitään näin kuvaamisen kannalta. Näin keväällä kun linnut pariutuvat ja pesivät innokkaasti, niin tulee helposti mieleen myös ne ajat kun itsellä oli pieniä lapsia. Satuin vähän vahingossa löytämään sellaisen muistokirjankin siltä ajalta. Olen siihen liimannut kuvia, pääsylippuja, syntymäpäiväkortteja jne. siltä ajalta. Siellä on lyhyitä tekstejäkin. Joskus kun on aikaa, ehkä kesälomalla voisi niitä hieman lukea. Joskus mietin, miten ihmeessä aika riitti kaikkeen silloin. Nyt ei mihinkään, eikä oikein intokaan...paitsi kuvaamiseen! :)

Kommentit

Sirpa sanoi…
On toisinaan ihan hyvä pitää pieni lepohetki, kuvaamisestakin:)

Mukavaa sunnuntaita!
Sussi sanoi…
Kelit on olleet nyt surkeat valokuvaamisen ja liikkumisen kannalta. Meillä satoi eilen rakeita ja tänään lunta.
Täysin samaa mieltä ilmoista. Ei oikein jaksa enää edes valittaa niistä! Joskus olen kyllä miettinyt että miksi ihmeessä esi-isämme jäivät tänne pohjolan perukoille, eikö heille nyt ihan oikeasti mitään muuta paikkaa maailmasta löytynyt!

Aina on aikaa ja rahaa sille mitä pitää tärkeänä, siihen tulokseen olen tullut.
orvokki sanoi…
Söpönen kuva.
Kevät niin kovasti yrittää tulla, mutta ilman herrat panee hanttiin. Onneksi ei sentäs ole ollut enää aikoihin lunta maassa, vaikka väliin sitä tippuu märkänä valkoisena taivaalta, kuten tänäänkin pienen hetken.
Mukavaa sunnuntaita.
Rautalintu sanoi…
Oon monesti miettinyt juuri samaa - miten ihmeessä sitä ehti tehdä kaiken sen, mitä teki, kun lapset olivat pieniä! Nyt en saa enää aikaan (= en viitsi) murto-osaakaan siitä kaikesta.