Punarinta x 3

Miten olenkaan innoissani näistä punarinnoista. Niitä oli ruokintapaikalla ainakin kolme eri yksilöä, sillä näin ne kaikki samaan aikaan. Jokainen aivan yhtä uskalias.

Lintutornin parkkipaikalle on valitettavasti kerran taas kerääntynyt hirvittävä määrä kaatopaikkatavaraa, jota on vaan dumpattu sinne. Mä näin lastulevyn palasen ja hain sen itselleni peffan alle. Istuin siinä ja kuvasin. Linnuista se oli kai jotenkin huvittavaa. Sillä rohkeimmat tulivat mua pällistelemään melkein käden ulottuville.

Oli jotenkin niin ihanaa kun ne ovat näin luottavaisia. Niillä ei siis oo ihmisistä ikäviä kokemuksia.

Punarinnan laulu on todella korkeaa ja nopeatempoista. Sen nyt kyllä jatkossa tunnistan.

Toiset niistä olivat selkeästi pulleita ja toiset hoikempia. Värikkäämpiä tai vaaleampia tuosta oranssin alapuolelta. Meillä on omassakin pihassa pari punarintaa. Ihan älyttömän arkoja tapauksia.

Sukupuolta lienee vaikea sanoa. Kuulemma sekin on selvitettävissä kun linnun saa käteen. Kuka lie saa?

Tulipas nämä kuvat sopivasti tähän pääsiäisen aikaan. Sopivat jotenkin väritykseltään pääsiäistipuiksi nämäkin.

Tässä hoikempaa mallia. Jokainen kolmesta kävi kyllä kuvissa. Tasapuolisesti nettikuuluisuuteen pääsivät kaikki! :)

Lopuksi pari kuvaa puussakin. Ihan toisenlainen fiilis näissä. Väsynyt, mutta niin onnellinen!! Lisäksi keksin itselleni uuden ominaisuuden kamerasta. En ole ennen tiennyt, että AF-ON napikan pystyy säätämään tarkennusnapikaksi, joka lukitseekin kohteen samalla. Kokeilin vähän näihin tirppakuviin, mutta sitä täytyy harjoitella vielä. Sormi ei meinaa osua oikealle napikalle.