Epäonnea ja onnea!

Sunnuntaina kuvausreissulla muistelin yhdessä paikkaa tiklejä, joihin ihan yllättäen törmäsin, oliskohan siitäkin jo vuosi aikaa. Kävelin vielä lähemmäs kyseistä takiaispusikkoa kohden ja huomasin... kolme tikliä! Jee!! Äkkiä tarkentamaan, mutta silloin paikalle ajoi tyttö pyörällä ja siitähän ne sitten lensivät. Pitää käydä lomalla uudestaan katsomassa, jos niitä näkyisi uudemman kerran. Otti sen verran pattiin huono mäihä, että päätin palata kurremetsän kautta. Jos näkyisi pörröhäntiä sitten. Olihan siellä yksi. 

Tämä ei ollut ihan parhaimmalla tuulella, uhitteli häntää vispaamalla puolelta toiselle ja naksuttelemalla minulle. En jäänyt hänen kanssaan kinaamaan. Hänen kurremetsä se on, minä vaan vierailija.