Punatulkkuja
Kaunis auringon paiste tänäänkin, vaan myös aika voimakas tuuli. Hieman korviin sattui tuo vinkka. Olin aika äimänä kun näin tämän kaksikon. Siis mitä, häh? Punatulkkuja, yleensä niitä näkee talvella ja pakkasten aikaan kun suuntaavat pihoihin lintulaudoille. Nämä näkyivät metsässä. Arkoja olivat, lensivät tosi pian pois. Kiertelin niitä ja lopulta sain asettumaan samalle oksalle puussa ja aurinko minun selän takana, täydellistä. Sitten tulee joku lenkkeilijä ja en saanut yhtään kuvaa. Teille nämä tärähtäneet ja voimakkaasti kropatut otokset kuitenkin todistusaineistona, että nähty on.
Eilen kävi vähän samalla tavalla höpösti oravien kanssa. Nätisti nökötti puussa häntä kippuralla. Eikös samaisen puun alaosassa fasaani, joka rääkäisee pelästyksissään ja pelottelee myös oravan paikalta. No, odotellen uutta tilaisuutta. Paikalle tulee toinenkin orava. Nyt varmaan nappaa! Paitsi ei, kulkusen kilinä alkaa kuulua. Siis, tonttujako jo liikkeellä? Ei, vaan kissa!! Oravat ottavat totaalisesti ritolat. Aina ei oo onni myötä. :)
Rentouttavaa viikonloppua!
Kommentit
Häiriötekijöitä on aina liikkeellä. Mutta kulkunen kissalla tietää kuvattavaa pitemmäksi aikaa, koska siltä jää kuvasaalis syömättä:)
Mukavaa viikonloppua!