Miksi bloggaan...?

Rovaniemen markkoinoilla blogissa heräteltiin kysymystä miksi bloggaat? Taidan enemmän keskittyä tähän mun valokuvablogiini, sillä toisella blogillani kun on aivan eri syntytarina ja tausta. Sen verran kuitenkin täytyy se eka blogini ottaa puheeksi, että perustin sen varmaan jo 7-8 vuotta sitten. Sinne laitoin jo heti alusta lähtien paljon kuvia. Ne olivat kuitenkin tekstiin nähden ihan kakkososassa. Tämän valokuvausblogin kohdalla toivon, että kuvat ovat ykkösjuttu ja teksti sitten vaan jotain johdattelua.

 Olin jo vuosikausia halunnut oikeaa järkkärikameraa! Se tuntui aina niin kalliilta hankinnalta, että olin sen sitä myöten jo ajatuksenakin pitkälti dissannut. Lisäksi tuntui, että harrastus pitäisi myös sen jälkeen ottaa jotenkin vakavammin. Onko minusta siihen? Siihen pitäisi myös olla aikaa. Selasin sitten yhden verkkokaupan tarjontaa vuosi sitten! Löysin kameran (550D), joka oli siis aika hyvässä tarjouksessa ja lisäksi sai ostaa kameratarvikkeita -20% kun osti jonkin järkkärin! Erityisesti makroputki oli jo heti mielessä. No, aloin tehdä laskelmia. Kyseinen kamera kittiputkella ja makroputki lisäksi! Vau, mikä säästö! Mä en oo oikein koskaan voinut vastustaa hyviä kauppoja! :)   Sitten mä vaan päätin, nyt tai ei koskaan! Tein tilauksen! Olin todella täpinöissäni ja osittain peloissani, että mitä jos mä en osaa yhtään sillä kuvata? En ole ikinä edes käsissäni pitänyt järkkäriä! Apuva!! No, siinä meni jokunen päivä kameraa odotellessa, joten lueskelin netin kautta jo manuaalia, että jotenkin homma aukenisi!

 Tietysti mä googlasin myös blogeja, joilla kuvaajat käyttävät samaa kameramallia! Niin löytyivät ekat blogit! Innostus iski entistä lujemmin, mä haluan kanssa osata kuvata noin hyvin vielä joku päivä! Sitten se kamera tuli ja vau...Tillariina oli ihan kuvaamisen lumoissa! Ensin k a i k k i oli niin hankalaa, mutta jännittävää. Ajattelin, että mä olen nyt ihan noviisi tämän homman kanssa ja ehkä on joskus kiva lueskella näitä kuvaamisen alkuvaiheita myöhemminkin ja nähdä mahdollisesti kehitystäkin touhussa. Siis perustin heti tämän blogin. Mä oon saanut vaan kannustusta, hyviä neuvoja ja tsemppausta täällä blogissani! Se on ollut tosi innostavaa. Aluksi kuvan julkaiseminen oli jossain määrin tuskaa. Mä näin kyllä ne kaikki viat, mutta kun ei osannut parempaa kuvata. Vieläkin se on välillä semmosta, että kirvelee laittaa niitä esille. No, käytän sitten harhautusta elikkä läpisen tekstissä niitä näitä, jos kuva on huono! :) Eihän se tietty toimi, mutta itteään voi niin huijata !

Lukijoita on tullut paljon ja olen mä itsekkin aika monen blogin seuraaja (180 kpl). Aluksi en oiken tiennyt mitä kuvaisin? 30 vuotta olin kuvannut lähinnä kukkia, lapsiani, ruokaa, leivonnaisia ja lemmikkejä jne. Mitä mä nyt kuvaisin kun nuoriso ei anna kuvata ja pihan kasvitkin on kuvattu sataan kertaan? Noista haasteblogeista oli ensi suuri apu! Aloin niihin osallistumaan. En halunnut mitenkään tiukasti rajata, mikä blogi tästä tulee kun en tiennyt itsekkään, mitä mä haluan kuvata. Toisaalta olen sitä mieltä, että keskittyminen johonkin pienempään aiheeseen nopeuttaa oppimista. Mä en vaan oikein osaa keskittyä yhteen. Siispä vieläkin räpsin vähän sitä ja tätä. Jotkin kuvausalueet tosin eivät vieläkään kiinnosta pätkääkään, muotokuvat eivät oo mun juttu ollenkaan. Eikä oikein maisemakuvauskaan. Mä muuten pelkäsin niin ekalla kerralla viedä viime vuoden maaliskuussa kameraa ulos! Olin varma, että mä kaadun sen kanssa. Tuon sen kameran 50 g:n paloissa kotiin! Olin aika turhautunut silloin, räpläsin vaan niitä asetuksia ja päästelin mielessäni rumia suustani! Siitä kerrasta on muuten postaus olemassa! :)  Inhoan talvea, joten odotelin aika kuumana sitä kevättä ja niitä o i k e i t a kuvauskohteita!

No, miksi mä sitten bloggaan? Palataan siihen kysymykseen. Mä haluan kuitenkin näyttää kuviani joillekin. Oma perhe ei oo erityisen kiinnostunut mun kuvista, mä saan melkein pakottaa katsomaan jotain perhosta tai lintua! Se ei siis käy. Fb:ssä kamut ovat varmaan ihan kyllästyneitä mun ns. kuvatarjontaan! Ne jotka myös kuvaavat, osaavat kuitenkin arvostaa sitä,  miten voi olla haastavaa saada terävä kuva esim. jostain pikkuisesta ötökästä tai arasta linnusta. Luonto/onni ei oo aina kuvaajan puolella, vettä sataa, tuulee, pilviä, valon puute erityisesti talvella, pakkanen, hirveä helle, ötökät puree, lumpsiminen lammikoihin, eksyminen, tekniikka tökkii, unohdat muistikortin kamerasta, linssisuojus jäi paikoilleen, virta loppuu, aivastus pääsee, selän takana utelias kyselee, pissihätä iskee jne. Vaan sitten kun osuu, niin miten onnellinen sitä on tai edes näkee jonku ihanan näkymän, vaikka se kuva jääkin jostain syystä ottamatta. Eka korento! Sisilisko! Perhonen! Tilhi! Taviokuurna! Puukiipijä! Hmm,...minusta taitaa sittenkin tulla joskus luontokuvaaja!

 Lisäksi on tosi ihanaa katsoa muiden kuvia. Se on päivän kohokohtia päästä lukemaan postauksia. Aamulla ennen töihin lähtöä pitää tietty katsoa jo ekat, ruokkiksella nopea tsekkaus myös, heti kun pääsen kotiin niin, eiku koneelle blogeja lukemaan. Samalla mä tosin laitan ruokaa! Tämä on suorastaan koukuttavaa! Myönnettäköön! Nyt minulla on aikaa tähän ekan kerran elämässäni. Mahtavaa!! On hauskaa lukea ulkomailla asuvien suomalaisten blogeja, ruokablogeja, vaateblogeja, päiväkirjablogeja, luontoblogeja, harrasteblogeja, perhe- ja lapsiblogeja jne. No, kaikissa pitää olla kuitenkin kuvia! SE on tärkeää!! Mä siis bloggaan kun se on kivaa!


Venni lähettää tässä terveisiä kaikille lukijoille!

Leppoisaa sunnuntaita!

Kommentit

Vanilja sanoi…
Kiva on katsella kuviasi, itsekin harjoittelen. Canonin 1000D on käytössäni.
Ja tuohon blogiin, itse perustin blogini Aasian matkaa varten, jota nyt vietämme. Näin saavat läheiset, ystävät ja kaikki halukkaat lukea missä menemme ja näkevät heti mitä mekin olemme nähneet :)
Oikein hyvää viikonloppua ja kuvaillaan :D
Kirjoitat mukavasti tarinaasi kuvien parissa. Aika paljon on samansuuntaisia minun touhuni ja ajatukseni. :)
Askartelin itte sanoi…
Kiva postaus. Samat sanat, minunkin on heti aamusta katsottava mitä eri blogeihin kuuluu. Minunkin mielestä pitää olla kuvia juttujen väliin, vaikka vain yksikin:)Vennillä niin soma tassu:) Hyvää laskiaissunnuntaita:)
kivitasku sanoi…
Olipa Tillariina kiva postaus, tavoitin ihan samoja ajatuksia ja syitä omaan bloggaukseeni. Halusin FB:n lisäksi jonkun muun paikan, jonne laittaa kuvia ja toiveena oli myös saada palautetta niistä samanhenkisiltä valokuvafriikeiltä - eikä niin, että "taas se laittaa niitä näpsyjään tänne" :) Haasteita olen myös kuikuillut. Melkein laitoin blogini telakalle kesän jälkeen, oli jotenkin hakusessa... Kuvien postaus on kuitenkin jo "verissä," joten olen taas aktivoitunut laittelemaan kuvia ja yritän keräillä lisää kivoja kuvablogeja. Kohta taidan taas lähteä kahlaamaan lumeen ja yrittää löytää kivaa kuvattavaa. Kuvanäkemisiin :) ps. huomasin, että sinulla on 55-250 putki, oletko ollut tyytyväinen? Olen ajatellut investoida aika lailla vastaavaan valovoimankin suhteen. Olisi kiva kuulla kokemuksia.
Äityli-Mummo sanoi…
Älä unta nää, ei näihi siu kuvii kyllästy ikinä. Eikä minnuu haittaa jos joku kuva o vähä epätarkka. Nää siu kuvattavat o vikkelää sorttii, saat pittää kiirettä, et kerkeet painasee nappulaa :D Jatkava vaa...uusia kuvia ootellessa, katellaa entisii ;D
mustakissa sanoi…
Kiitos kauniista sanoistasi blogissani<3
Mukavaa laskiaista!
Tiitsa sanoi…
Allekirjoitan kaiken mitä kirjoitit. Missä muualla kohtaisit yhtä paljon samanhenkisiä ihmisiä kuin blogistaniassa. Minulle on vuosien mittaan kertynyt lukuisia ystäviä heistä, ihan live elämäänkin.
Koskaan en ole FB:n kuulunut, enkä tule kuulumaankaan, se ei ole minun juttuni. Oma valokuvaaminen kehittyy, oppii katsomaan kuviaa toisen silmin... voi näitä hyviä puolia löytyy vaikka kuinka.
Olette kaikki tärkeitä.
Juliana sanoi…
awww... so cute paw!!!

xoxo, Juliana | PJ’ Happies :) | PJ’ Ecoproject
Pasi Lepola sanoi…
Olen todennäkösesti yksi niistä jotka valitsit seurattavaksi kameramallin perusteella. :) Varmaan alkuun samasta syystä aloin seuraamaan blogiasi ja jäin koukkuun. Oli mukava seurata kuinka nopeasti pääsit kameran kanssa sinuiksi ja kuvat paranivat kerta toisensa jälkeen. Jatka valitsemallasi tiellä! Pidän itsekin blogia sen vuoksi, että se on hauskaa ja koukuttavaa. On kyllä ollut vaikeaa, kun tietokoneen monitorini on ollut viikon pimeänä enkä ole päässyt päivittämään blogia. No, huomenna vihdoin saan uuden monitorin. Voi tuota Venniä, mainio kuva. :)
Tillariina sanoi…
Pasi, niin oli! Löysin sun blogin juuri sillä tavalla! Mä vähän olen odottanutkin jo sun postauksia!
Tillariina sanoi…
kivitasku, 55-250 mm putki on kyllä ihan hintansa arvoinen, mä maksoin siitä 199 €. Suosittelen kyllä! Sillä olen varmaan eniten kuvannut, kunnes nyt marraskuussa puolessa välissä ostin tuon 70-300 mm, joka on siis paljon arvokkaampi kun kamera itte! :) Sillä saa pikkusen kauempaa kuvia ja on selvästi helpompi saada hämärässä talvessa kuvia laadukkaampien linssien vuoksi.
Anna K. sanoi…
En ole varma tuliko äskeinen kommentti perille, joten yritän uudestaan! Löysin tänne blogiisi sattumalta, ja olin hyvin iloinen luettuani tämän tekstin. Pystyin samaistumaan tähän, vaikka itse vasta haaveilen järjestelmäkamerasta. Samalla kuitenkin mietin, että kehtaisinko sitten edes liikkua sen kanssa ulkona, kun en heti osaisi kaikkia säätöjä. Mukava kuulla, että olet saanut täällä blogissa vain kannustavia kommentteja :)

Järkkäristä haaveillessa täytyy tyytyä tuohon markkinoiden halvimpaan pokkariin, vaikka vaikeaa se on! Toisaalta hyvää kannattaa odottaa :)