Kesy lapsivaris


Rantareitillä huomasin tämän variksenpoikasen tai aikuisen kokoinen se on, mutta näkihän siitä, että lapsi vielä. Ei osannut edes pelätä ihmisiä. Höyhenet pörrötti mahasta ja se oli nokka auki raakumassa äipältään ruokaa, joka kyllä liihotteli aika kaukana. Kai tässä oli jo vieroitus menossa. Se seurasi minua aika pitkän aikaa, ei ollut mitään taskuissa tarjottavaksi. Harmillista. Auringon valo oli niin kova, että kuvat paloivat aika tavalla puhki. Ei voinut mitään. Harvoin pääsee tätä lintua näin lähelle, että siksi laitan nämä kuvat tänne, vaikka ne laadultaan surkeita ovatkin.


Kommentit

Saara sanoi…
Surkea ei ole sana, jolla minä näitä kuvia kuvailisin. Linnullakin on oivallinen aavistuksen ihmeissään oleva ilme, kun sulla ei ollutkaan taskuissa mitään, vaikka kaivelit :)
JPK sanoi…
Paikoin hieman puhkipalamista mutta varsinkin tuo ensimmäinen on todella vaikuttava lähikuva! Muuten, jos sulla on näistä vielä ne RAW-tiedostot tallella, tuota puhkipalamista voi niitä muokkaamalla häivyttää paljon.

Sarppu sanoi…
Okei pakko myöntää etää on söpöliini ja upeasti otetut kuvat, vaikkei ne aikuiset yksilöt kyllä kovin ihania aina olekaan, täällä sellaisia tuijottavia versioita tänä kesänä :) oikein mukavaa juhannuksen aikaa.
Tillariina sanoi…
JPK, mä en kuvaa RAW:na vaan jpg:nä. Kuvankäsittelytaidotkin ovat sen verran matalat, että vois jäädä säätämättä. En tiedä osaako Photoshop Elements 8.0 edes käsittellä RAW muotoisia kuvia...?
Pirkkoinkeri sanoi…
Hieno tuo ylempi kuva, oli sitten puhkipalanut tai ei. Aamusella oli kaksi variksenpoikaa pihalla touhuamassa, eivätkä olleet katsojasta millänsäkään. Ei vain ollut mitään, millä olisin niitä kuvannut. Harmi.
Tiitsa sanoi…
Tosiaan tänään tuo aurinko oli todella kovaa, hukkaan meni monta muuten mukavaa kuvaa. Variksenpoika on symppis kaveri ja tuossa vaiheessa ei emokaan enää puolusta sitä isommin. Ei nuo pienet puhkipalamiset juurikaan haittaa ja eka kuva on on todella mainio. Surkeita nämä eivät missään nimessä ole.
JPK sanoi…
En ole ihan varma tuosta Photoshopin versiosta, mutta kokeile joskus ilmaisella GiMP ohjelmalla. Se ainakin avaa RAW:it ja on ihan yhtä monimutkainen kuin se Photosppikin :)) Joskus kuvia on ihan mukavakin pyöritellä kuvankäsittelyssä. Kokeilee ja katsoo mitä tapahtuu..
Iiris sanoi…
Meidän pihakuusessa asustaa kolme harakanpoikasta, ovat lentopoikasvaiheessa. Istuvat liikkumatta kuin patsaat kun niitä lähestyy, tosin piilossa oksien alla kuvaajan ulottumattomissa. Jpg muodossa kuvaan minäkin.
Anne sanoi…
Muistan, miten lapsuudessani näitä puolikesyjä variksenpoikia otettiin eläteiksi. Sitten niille syötettiin vedessä liotettua leipää. En tiedä, miten syksyllä pärjäsivät, kun päästettiin vapaaksi.

Ei silloin ymmärretty ajatella että puututaan luonnon kiertokulkuun.
Pasi Lepola sanoi…
Hienoja kuviahan nämä ovat, ei tuollainen pikkupalaminen haittaa. ...mutta mutta, kyllähän sinäkin olet jo niin paatunut harrastaja, että aika siirtyä jpg:stä raw-kuviin. Tosin raw-kuviin siirtymisen myötä ei paluuta ole. :)
Tillariina sanoi…
Kuvankäsittely on minusta kuvaamisen tylsin ja ikävin puoli. Mä en halua siihen hirveästi uhrata aikaa. Se säätäminen ei oo oikein mun juttu. Tiedän, että monen keskivertoisen kuvan saisi vielä sillä pelastettua, mutta ei se oikein siltikään nappaa! :)
alma/anette sanoi…
Niin hellyttävä tuo ylin kuva.