Melkein itkettää...

Jokin pyörrytys, päänsärky-, kuume- & oksetustauti iski viime yönä.Soittelin töihin klo 8 maissa kuulumiset ja jotenkin en osannut sulkea työpuhelinta normisti painamalla punaista luuria. Iltapäivällä tajusin vasta, että näppäinlukko siis päällä. Sehän sitten pärisi iloisesti kolme kertaa ja havahdutti minut painajaisunista. Mikä sinänsä ei paha asia. Ibumaxit otettu tuplana ja jo mustikkakeittoa ja paahtoleipää syöty. Katotaan nyt miten emännän käy.

Klo 12.30 ovikello soi ja aika sillai lujasti hakataan ovea. Pelästyin, että toiseksi vanhin tytär jäänyt jostain syystä oven taakse ja mutsi vaan kuorsaa. No, ei se niin mennyt. Lehdenjakaja laittoi vahingossa naapurin postit meidän laatikkoon ja se on semmonen lukittava malli, tytär oli jo pelastuspuuhissa. Enää ei pysty nukkumaan, mutta koska tuntuu siltä kun joku puristelisi aivoja, niin makoilen yhä yöpuvussa sängyssä ja näppäilen tätä tekstiä kahdella sormella kyljellään sängyssä. Eihän tässä mihinkään kiire nyt oo.

Se taisi tänään olla vimppa yo-kirjoituspäivä, paitsi ed. mainitun tyttären osalta urakka loppui jo viime perjantaina. Nyt sitten jännitetään tuloksia. Nyt ei pysty kuvaamaan, mutta kaivetaan joku kuva tuolta koneelta tähän kuitenkin.


Elikkä rennolla asenteella eteenpäin, kuten Venni-kisu tässä lepäilee lampaantaljalla, jonka alla taas nuorimmainen tyttäreni mukavasti huolehtii sopivasta lämpötilasta. Tämä sama asento on myös Lissen suosikkeja, paitsi toteutettuna sohvan selkänojalla. Lisse on muuten hoitanut minua tosi hyvin! Elikkä nukkunut seurana koko päivän. :)





Sitten jotain hyvää kakkua täytyy saada heti kun vointi sallii! Tämä on jo aikoja sitten nautittu, mutta hyvää oli. Ulkomaisia jättimansikoita päällä.







Kommentit