Räkätti ei räkättänyt!

Ihan hiljaa se istui ja lämmitteli luitaan siinä samassa puussa, missä sen olen jo parikin kertaa nähnyt kuukauden sisässä. Harmi, kun hän ei suostunut kääntymään, että olisi nähnyt sen kauniin vaalean rinnuksen.

 Fiilikset ovat aika maassa. Syitä löytyy nyt ainakin viisi, kaikkia ei parane kuitenkaan paljastaa. Mm. auton tuulilasi on pahasti naarmuilla. Jostain syystä pyyhkijöiden se vesijuttu ei toimi (toivon mukaan vaan sulake palanut). Mies on aamuisin mun tuulilasin käynyt vedellä ja sienellä pesemässä sen vuoksi. Aamulla on ollut niitä kovia pakkasia, että vesi on jäätynyt tietty ja sen jään on hän sitten vetänyt skrapalla pois. Paitsi, skrapa oli sitten mennyt huonoksi ja siitäpä sitten tullut pitkiä, isoja naarmuja. Lisäksi on joku varmaan autonsa ovella tönäissyt mun auton kylkeen mustan naarmun. Se voi vielä lähteä vahan kanssa hinkaten irti. Eihän nuo nyt maata kaada, mutta kun mä oon siis semmonen Monk-tyylinen ihminen, että meinaa mielenrauha järkkyä juuri tuollaisista. Lisäksi kun mä tänään kuvasin sinistä taivasta vasten lentokonetta, niin kotona kun kuvia katsoi tietsikalla, niin kaikissa kuvissa on semmonen  pyöreä "likatahra". Tutkailin objektiivia ja en nähnyt siinä mitään kummosempaa. Meni kuitenkin sormella törkkäsemään kierteiden sisäpuolelle ja sormesta tarttui jotain pölyä siihen reunaan....ja se taas on jotain omistuista materiaalia, että sitä pöylyä ei nyt saa pois. Nyt menee näemmä kaikki tekeminen vikaan. Onneksi en sentään kaatunut kuvausreissulla, sillä siellä oli ihan peilijääkelit.