Keltasirkku

Tössin puukiipijän kuvaamisen pariin otteeseen. Vaihdoin makron teleen ja siinä jotenkin vahingossa vaihdoin videokuvaukseen. Kun en koskaan videokuvaa, en heti löytänyt napikkaa, mistä saa taas valokuvaustilaan. Lintu ehti kadota. Olisi ollut niin hyvällä kuvauspaikalla. No, luovutan ja olen lähdössä toiseen suuntaan. Kun se puukiipijä sitten ilmestyykin toisen puun takaa. Mä sössin senkin mahdollisuuden liikkumalla liian äänekkäästi lähemmäs. Ei auta alkaa manailemaan. Joskus osuu, toisinaan sitten ei. 

Kuljen eteenpäin. Tiheää mänty- ja kuusimetsää. Varsin hämärääkin. Auringonvalo osuu keltasirkkuun, se suorastaa loistaa keltaisena jo kauas. Se on kai niin väsynyt ja kylmissään, että lopulta antaa mun tulla varsin lähelle.