Pica pica...ja silleen!

Mustavalkomaanantai #140


Kun kuvasin tilhiä, niin naapuri pihlajaan istahti harakka katsomaan mun touhuja. Ikinä en oo niin lähelle kyseistä lintua päässyt. Uteliaisuus vei harakasta voiton. Siinä mä räpsin siitä varmaan 6-8 kuvaa, mutta jokainen yhtä epäselvä kun tämä julkaistu. Aika pulleana sekin tuossa nököttää oksalla. Mä tykkään harakoista, minulla on jopa pari taulua, jossa harakat liitelee talojen yllä.

P.S. Tapsun kommentista tajusin, että tämä kuvahan passaa hyvin mustavalkomaanantain haasteeseen. Kaksi kärpästä samalla iskulla!


Kommentit

Tiitsa sanoi…
Harakat ovat veikeitä ja oppivaisia lintuja. varmaan seuraillut sinua jo pitkään ja harmittomaksi todennut. Voi olla myös hieman linssiluteen vikaakin, minä myös kun muitakin kuvaat. :))
Saraheinä sanoi…
Onpa rohkea harakka, yleensähän ne liukenee heti paikalta, kun niitä edes katsoo vähän pidempään. Aiemmissa postauksissa on upeita tilhi- ja punatulkkukuvia!
Tapsu sanoi…
Tämähän on hieno mustavalko kuva!
Askartelin itte sanoi…
Hyvä kuva harakasta. Olen monesti yrittänny ottaa kuvaa, muttä ne aina karkaa:)
Anna Amnell sanoi…
Hieno saavutus. Linnut voivat olla hyvin liikkuvaista väkeä.
marjukka sanoi…
Sopiva kuva haasteeseen!
Tiina Linkama sanoi…
Hee, tosi mustavalkoinen lintu!
Matkatar sanoi…
Harakka on kaunis lintu, vaikka se vähän tuhoja tekeekin...
Uuna sanoi…
Minusta harakka on kaunis. Kerran se tuli uimaan lampeemme ja oli niin tohkeissaan, että sain kuvata rauhassa. Yleensä se lentää pois pienestäkin äänestä.
Hieno kuva tämä on. Lievä epätarkkuus tuo pehmeyttä, jota harakka pakkasessa tarvitsee :-)
E. Salonen sanoi…
Hieno kuva!

E. Salonen