Haarapääskyt ilta-auringossa

Kolme haarapääskyn poikasta odottelee ruokaa. Ensin näin ne vierekkäin koivunoksalla, jossa oli kauniit lehdet ja koska oksa oli ylempänä kun tämä risuinen oksa, myös valo oli parempi. Paikka sijaitsee rantareitillä erikoisleveiden (pääsee rattailla/pyörätuolilla) pitkospuiden kohdalla, yritin jalkaani saada reunapuomin yli...ja linnut pyrähtävät lentoon. NIIN harmitti, siis ihan todella. Kävelin pitkospuut loppuun ja päätin palata takaisin. Joskus linnut ja sudenkorennotkin tykkää tietystä paikasta ja ne tulevat hetken päästä takaisin. Siispä toivoin kovasti nyt käyvän niin ja ne tulivat! :)

Nämä ovat jo varsin hyviä lentäjiä, mutta eivät kai saa vielä kovin hyvin hyönteisiä kiinni, koska niitä vielä ruokitaan ahkerasti.

En ole ennen kuvannut muistaakseni pääskysiä, että tämä oli silleenkin merkittävä kerta. Niitä lentelee kesäisin aina useita rautatiesillan kohdalla, mutta eipä niitä lennosta paljon kuvata. Sellaisia pikakiitäjiä kun ovat.

Lopulta oksalle jäi vain yksi, se tiiraili yläilmoihin monta kertaa. Ajattelin, että jos sen emo kohta tuo ruokaa.

Mä kuvasin lähes parimetrisessä pajupensaassa kiinni. Sain jalkani nilkan kohdalta tuettua yhteen oksaan, etten valunut Vanajaan! Vasemmalla kädellä painoin oksia alemmas, että pääsin vähän parempaan paikkaan.

No, se ei ollut kovin hyvä paikka kuitenkaan, sillä luisuin kokoajan kohti vettä, joten oli pakko peruuttaa vanhalle paikalle.